Neuvolan terveydenhoitajat ovat tehneet kotikäyntejä 1920-luvulta lähtien. Varhaisina vuosina neuvolapalvelut perustuivat jopa enemmän koti- kuin vastaanottokäynteihin. Keskeisenä toiminnan tavoitteena oli imeväisikäisten lasten kuolleisuuden vähentäminen ja vastasyntyneiden tilastointi.
Lähes kaikki terveyskeskukset järjestävät edelleen neuvolan terveydenhoitajan tekemiä kotikäyntejä lasta odottaville ja lapsen saaneille perheille sekä perheiden erityistilanteissa. Säädöksen mukaan kotikäynti järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville perheille joko raskauden aikana tai vauvan syntymän jälkeen sekä tarvittaessa myös erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi.
Tutkimusnäyttö on osoittanut, että kotikäynneistä on hyötyä perheille ja siksi suosituksena on, että kotikäynti tehdään synnytyksen jälkeen kaikille perheille.
Kotikäyntien vaikuttavuus riippuu siitä, mitä tapaamisten aikana tapahtuu
Vastasyntyneen lapsen kotiin viety terveystarkastus ja siihen sisältyvä terveysneuvonta tuo palvelut helposti saataville perheen arkeen. Kotikäynnillä tarkastetaan synnyttäneen äidin ja vauvan vointi ja synnytyksestä selviytyminen. Samalla pyritään tapaamaan molemmat vanhemmat, jolloin on mahdollista havainnoida voinnin lisäksi esimerkiksi vanhemman ja vauvan välistä tai vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta.
Vauvan molempia vanhempia kannustetaan osallistumaan aktiivisesti vanhemmuuteen ja hoitamaan vauvaa omalla tavallaan sekä huolehtimaan jaksamisestaan. Yksin lasta kasvattavaa kannustetaan pyytämään herkästi apua läheisiltään. Hänelle järjestetään tarvittavaa tukea kotiin, esimerkiksi perhetyöntekijän apua tai lapsiperheiden kotipalvelua.
Kotikäynti rakentaa perheen ja terveydenhoitajan välistä luottamusta.
Kotikäyntien vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttöä. Kotikäyntien avulla on mahdollista tukea vanhempien pystyvyyden tunnetta ja vähentää stressiä. Kotikäynnillä tehdyt havainnot auttavat räätälöimään neuvontaa perheen tarpeisiin ja voivat myös tuoda esille aiemmin tunnistamattomia tiedon ja tuen tarpeita. Esimerkiksi keskustelu passiivisen tupakoinnin haitoista lapselle saattaa yllättäen ollakin mitä ajankohtaisin.
Neuvoja annetaan kodin ja lähiympäristön turvallisuudesta lapsen eri ikävaiheissa tapaturmien ehkäisemiseksi. Kodin olosuhteisiin räätälöidyt neuvot vauvan turvallisesta nukuttamisesta ja kylvettämisestä vahvistavat vanhempien pystyvyyden tunnetta. Samalla on luontevaa keskustella muun muassa siitä, että vauva ilmentää itkullaan tarpeitaan, ei ärsyttääkseen vanhempiaan. Vinkkejä voidaan antaa siihenkin, miten on mahdollista hillitä itsensä jotta ei menetä malttiaan. Stressiä vähentämällä on mahdollista ehkäistä lapsen kaltoinkohtelua.
Erilaisia malleja kotikäyntien järjestämiseksi
Korjaavien palvelujen kustannusten hillitsemiseksi Imatralla investoitiin 2000-luvun alussa voimakkaasti ehkäiseviin palveluihin. Terveydenhoitajien työpareiksi palkattiin perhetyöntekijöitä, jolloin työpareittain tehtiin kotikäynti kaikkien lasta odottavien perheiden luo. Tapaamisen keskeisenä tavoitteena oli perheen voimavarojen vahvistaminen.
Ehkäiseviin palveluihin investointi aikaansai nopeasti lastensuojelun menojen kääntymisen laskuun.
Tampereella on panostettu erityistä tukea tarvitseviin lasta odottaviin ja alle kaksivuotiaiden lasten perheisiin. ”Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö” käynnistyi vuonna 2012 yhden terveydenhoitajan työpanoksella ja vuonna 2015 perustettiin kaksi terveydenhoitajan vakanssia vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Työ on käytännönläheistä, helposti saatavilla olevaa apua: tukea varhaisessa vuorovaikutuksessa, nukkumis-, syömis- ja imetysongelmissa, vanhempien masennuksessa ja ahdistuneisuudessa, parisuhdeasioissa, lapsen kasvatuksessa ja kehityksessä sekä yllättävissä perheen stressitilanteissa.
Neuvolan lisäksi lähetteen kotikäyntityöhön voivat Tampereella tehdä esimerkiksi neuvolapsykologit, perhepalveluiden palveluohjaajat tai perheneuvolan, Taysin vastasyntyneiden teho-osaston, pikkulapsipsykiatrian ja kaupungin erikoislääkäripoliklinikan työntekijät.
Pikkukeskoset ohjautuvat kotikäyntejä tekeville terveydenhoitajille automaattisesti vauvan kotiutuessa sairaalasta. Tuolloin tukea saavat sekä perhe että neuvola.
Tarvittaessa terveydenhoitaja voi tehdä kotikäyntejä yhdessä esimerkiksi puheterapeutin, fysioterapeutin, neuvolalääkärin tai Tays:n sairaanhoitajien kanssa. Terveydenhoitaja voi myös järjestää yhteistyöpalavereja sosiaalitoimen kanssa ja ohjata perheen kolmannen sektorin piiriin.
Sekä perheiltä että neuvolahenkilöstöltä saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Neuvolan asiakas kertoo:
”Kotikäynteihin erikoistuneen terveydenhoitajan käynnit -palvelu on ollut meille todella hyödyllistä, sillä kotona olen kiireettömästi saanut puhuttua monista mieltä painaneista kysymyksistä, joita neuvolakäynnillä en olisi saanut otettua esille. Olen saanut neuvoja juuri meille sopivalla, yksilöllisellä tavalla ja myös hyvää ohjausta muiden palvelujen pariin.”
Kotikäynneillä myönteisiä vaikutuksia myös työntekijöihin
Tukholmassa Rinkebyn kaupunginosan lastenneuvolassa huomattiin, että perheille järjestetyt vastaanottopalvelut eivät olleet riittäviä alueella asuvien perheiden erityisen tuen tarpeen vuoksi. Vuonna 2013 kaupunki käynnisti Karoliinisen Instituutin kanssa projektin kuuden kotikäynnin järjestämisestä kaikille ensimmäisen lapsen saaneille perheille esikoisen 13 ensimmäisen elinkuukauden aikana. Terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä tekivät kotikäynnit yhdessä.
Projektin vaikutuksia tutkittaessa havaittiin, että työntekijöiden työtyytyväisyys ja sitoutuminen työhönsä lisääntyi. Myös perheet olivat aiempaa tyytyväisempiä saamiinsa palveluihin. He arvioivat kohtaamisen ja tuen tarpeisiin vastaamisen parantuneen. He sitoutuivat palveluihin ja tulivat varatuille ajoille neuvolaan entistä enemmän. Rokotuskattavuus nousi alueella lähes 15 prosenttia.
Kotikäyntien lisäämisen jälkeen lasten päivystyspoliklinikkakäynnit alkoivat vähentyä.
Rinkebyn neuvola jatkaa kotikäyntien järjestämistä. Toimintaa levitetään koko maahan, erityisesti niille alueille, joissa perheiden tuen tarve on suurin. Malli edellyttää koko yksikön sitoutumista ja työn koordinointia, jotta kotikäyntityö jakautuu tasaisesti kaikille terveydenhoitajille.
Tutkimusnäytön mukaan neuvolan kotikäynneistä hyötyvät kaikki perheet. Perhekeskuksissa tehtävä kiinteä monitoimijainen yhteistyö tukee kotikäyntien tekemistä työpareittain. Tuolloin perheiden erilaisiin tilanteisiin ja tuen tarpeisiin on mahdollista räätälöidä perheelle tarvittavaa asiantuntemusta kotikäynnille.
Lue tämä kirjoitus ruotsiksi. Läs denna bloggtext på svenska.