Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää, että tietoa saadaan erilaisissa perheissä elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTI) hyvinvoinnista, terveydestä, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta tarvitaan säännöllistä seurantatietoa.

Kuulostaa itsestään selvältä, mutta käytännössä tilanne on toinen. Erilaisia perheitä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on vaikea tavoittaa kattavasti erillistutkimuksilla. Vastaajia yritetään yleensä tavoittaa lähestymällä heitä erilaisten verkostojen, järjestöjen ja yhdistysten kautta. Tämä saattaa aiheuttaa, että vastaajiksi valikoituu tietyntyyppisiä ihmisiä. Lopputuloksena voi olla vinoutunut otos. Vertailu muuhun väestöön on vain suuntaa-antavaa, koska vertailutiedot ovat peräisin eri aikana ja erilaisella tutkimusasetelmalla tehdyistä tutkimuksista.

Monessa koko väestöä tai sen osaa edustavassa tutkimuksessa ei taas ole otettu huomioon sukupuolen tai perheiden moninaisuutta tai kysytty vastaajan seksuaalista suuntautumista. Minimissään tämä olisi mahdollista muutamalla lisäkysymyksellä sekä pitämällä huoli siitä, että kaikkia kysymyksiä tarkastellaan normikriittisesti.

Tulisiko väestötutkimuksia kehittää siten, että yhdenvertaisuuden toteutumista pystyttäisiin niiden avulla tulevaisuudessa seuraamaan entistä kattavammin? Päällekkäisistä kyselyistä luopuminen ja kyselyjen tehokkaampi koordinointi voisi tuoda jopa resurssisäästöjä.

Tiedonkeruilla tuoretta tietoa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa joka toinen vuosi nuorille suunnattua Kouluterveyskyselyä sekä alle kouluikäisten lasten perheille suunnattua Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimusta. Nämä tiedonkeruut on suunnattu koko ikäluokalle.

Kouluterveyskyselyssä kysytään taustatietoina erilaisista perhemuodoista, seksuaali-identiteetistä ja sukupuolen kokemisesta. LTH-tutkimuksessa tullaan vastaavasti saamaan tietoa muun muassa sateenkaariperheiden hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista. Tiedot ovat vertailukelpoisia suhteessa muihin nuoriin tai perheisiin. Kysymyksiä kehitetään koko ajan, jotta tietoa saataisiin mahdollisimman luotettavasti.

Kouluterveyskyselyssä on saatu esiin muun muassa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokema syrjintä ja väkivaltakokemukset. Lue lisää: Toisella asteella opiskelevien sateenkaarinuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia.

THL:n Tasa-arvotiedon keskus on yhteistyössä STM:n ja Tilastokeskuksen kanssa kehittänyt uutta Tasa-arvobarometria 2017 siten, että muun muassa sukupuolen ja perheiden moninaisuus on voitu ottaa paremmin huomioon sekä lomakkeella että raportissa. Lue lisää: Tasa-arvobarometri 2017

Tänään 25.6.2018 vietetään koko kansan Helsinki Pride -avajaispäivää.  THL on mukana tuomassa esiin yhteisömme moninaisuutta ja tekemässä tilaa äänille, jotka usein jäävät kuulematta.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *