Perhekeskus kokoaa toimijat yhteen ja antaa rakenteen yhteiselle työlle. Luomme nyt yhteistä toimintakulttuuria. Mukana on eri organisaatioissa ja hallinnonaloilla toimivia: kehittäjiä, työntekijöitä ja johtajia. Muutos ei synny ilman tietoisia tekoja, vaan vaatii pitkäjänteistä kehittämistä, johtamista ja henkilöstön tukemista.

Jotta voimme viedä muutosta eteenpäin, on tärkeä saada kokonaiskuva perhekeskuksista, niiden kehittämisestä, hyvistä käytännöistä ja yhteistyörakenteista. Tärkeää on varmistaa yhteinen keskustelu, jotta eri toimijat ovat tietoisia myös oman alueensa kehittämistyöstä.

Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Perheet keskiöön -hanke järjesti keväällä virtuaalisen perhekeskuskierroksen halki Suomen yhteistyössä THL:n, Kirkkohallituksen ja hyvinvointialueiden kanssa. Tilaisuuksia oli yhteensä viisi, yksi jokaisella erityisvastuualueella. Mukana oli noin 700 perhekeskustoimijaa ja -kehittäjää. Virtuaalisuus antoi kaikille halukkaille mahdollisuuden osallistua.

Suunnitelmallisuus mahdollistaa hyvän vuorovaikutuksen

Taustalla oleva koordinaatiotyö jää helposti näkymättömäksi, mutta sen rooli on keskeinen perhekeskusten vakiintumisessa. Alueellisten perhekeskuspäivien taustalla oli vastaavasti suuri määrä suunnittelua ja koordinointia. THL on luonut visuaalisten ilmeen perhekeskuksille. Tapahtumalla oli myös oma visuaalinen ilme, joka osaltaan kertoi yhteisestä työstä.

Suunnitteluprosessi oli yhteinen – se kokosi alueiden toimijat pohtimaan, ideoimaan, jakamaan ja suunnittelemaan. Tilaisuudet tutustuttivat perhekeskuskehittäjiä, järjestöjen ja seurakuntien ihmisiä toisiinsa. Kuten useampi suunnitteluprosessissa mukana ollut totesi, tilaisuuksia jakaa ja keskustella ei ole liiaksi. 

Kansallinen tuki luo yhteistä ymmärrystä

Jos emme kokoonnu yhteen, kohtaa ja jaa ajatuksia ja kokemuksia, ei aitoa toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä voi syntyä.

Teemme kehittämistyötä monella eri tasolla: rakenteissa, johtamisessa, toiminnassa ja työmenetelmissä. Kaikkia tarvitaan. Näkyväksi tekeminen on keskeistä, jotta tiedämme, miten tasot linkittyvät toisiinsa. Kansallisen työn ja tuen rooli on keskeinen.  Se luo yhteistä ymmärrystä ja avaa, mistä perhekeskustoiminnassa eri tasoilla on kyse: niin itse työssä, asiakastapaamisissa kuin johtamisessa.

Eri alueiden esimerkit, hyvät käytännöt ja toimintatavat puolestaan tuovat ratkaisuja myös omaan työhön.

Parhaimmillaan webinaareissa syntyy jopa enemmän keskustelua kuin perinteisissä seminaareissa. Chat on helppo mahdollisuus kommentoida ja jakaa hyviä käytäntöjä ja hyödyllisiä linkkejä.

Meille kokemus opetti, että webinaareissakin keskustelu vaatii herättelyä. On hyvä, että joku avaa keskustelun, esittää kysymyksiä tai rohkaisee omilla kommenteilla myös muita.     

Varmistakaamme yhteinen työ hyvinvointialueiden käynnistyessä

Kansallisen tason, järjestöjen, seurakunnan ja hyvinvointialueiden yhteinen työ on ottanut askeleita eteenpäin. Alueilla tarvitaan yhdessä sovittuja käytäntöjä ja selkeitä toimintatapoja, sillä yhteistyö on usein henkilösidonnaista. Sovittujen toimintatapojen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteessa ja toimivia yhteistyömalleja tarvitaan hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Toimivia perhekeskuksia on jo kattavasti koko Suomessa. Seuraavaksi perhekeskustyö askeltaa kohti käynnistyviä hyvinvointialueita ja sosiaali- ja terveyskeskuksia. Pitkään tehty kehittämistyö antaa turvalliset puitteet uuteen siirtymiselle.

1 kommentti

  1. Toivottavasti isien kasvava tuentarve huomioidaan perhekeskustominnan kehittämisessä. Viimeisin väitöskirja 5.11. Turun yliopistosta M.Lähteenmäki.
    Olen luomassa valtakunnallista työkalua #Isille info isille ja ammattilaisille sekä keskustelualustaa sos.mediaan. Tavoite on julkaista 1. materiaali vk.50-51.
    Olen toiminut neuvolassa isätyöntekijänä ja järj.isille ja lapsille matalankynnyksen vertaistoimintaa Keski-Uudellamaalla.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.