Tiesitkö, että tänäkään syksynä 10 000 nuorta ei pakkaa reppuaan aamulla lähteäkseen töihin tai kouluun? Puhutaan ilman työtä tai opiskelupaikkaa olevista NEET-nuorista, Not in Employment, Education or Training. Vaikka osalla työ- tai opiskeluelämään kiinnittymättömyys on lyhytaikaista, johtaa se osalla sosiaaliseen syrjäytymiseen.
Osattomuus vie elämältä pohjan, merkityksen ja ilon. Näköala katoaa. Yhden kärsiessä kärsii koko ympäröivä porukka.
Tutkimuksista tiedämme, että ne nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeisinä vuosina ole mukana työelämässä tai opiskelemassa, ovat muita suuremmassa vaarassa jäädä jalkoihin. Pelkästään peruskoulun käyneet nuoret ovat työttöminä kaksi tai kolme kertaa pidempään kuin ne nuoret, jotka ovat jatkaneet opiskeluaan peruskoulun jälkeen.
Syrjäytymisen taustalla voi tämän lisäksi olla muunlaisiakin riskejä, kuten kiusaamiskokemuksia, yksinäisyyttä tai mielenterveysongelmia. Syrjäytymiskierre vie nuoren numeroksi nuorten työttömyyslukuihin, vailla mielekästä paikkaa ja tekemistä, sosiaaliturvan varassa elävien nuorten kasvukäyrälle sekä ääritapauksissa nuorten itsemurhakuolleisuustilastoon.
Nuoret ovat hukassa pirstaleisen palvelujärjestelmän edessä
Nuorten syrjäytyminen ei ole vain nykyajan ongelma, vaan kyseessä on sukupolvelta toiselle siirtyvä varjo. Miten voisimme katkaista tämän kielteisen jatkumon? Eikö meidän pitäisi antaa perinnöksi pääasiallisesti hyviä asioita? Ongelman ratkaisua ei helpota se, että nuori ei opi koulussa, missä hän on hyvä ja miten hänen piilossa olevan lahjakkuutensa voisi saada esille.
Maassamme on lukuisia projektirahoitteisia ja lyhytkestoisiksi jääviä hankkeita sekä muita toimia nuorten osallisuuden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Miksi kaikista näistä huolimatta nuoria jää syrjään?
Eräs syy on ollut se, että ratkaisun pääpaino on ollut ongelmien hoidossa eikä ennaltaehkäisyssä.
Nuoret ovat massaa pirstaleisen palvelujärjestelmän ovella. Keneen nuori voisi luoda luotettavan suhteen, jonka nuori tietäisi kestävän ratkaisevien nivelvaiheiden yli? Pahimmassa tapauksessa hänellä ei ole ketään, pysyvää tahoa, joka määrätietoisesti ottaisi jakamattoman vastuun ongelman ratkaisusta.
Suomeen tarvitaan ennaltaehkäisevä toimintamalli
Onneksi ongelmaan on jo herätty. Nykyinen hallitusohjelma painottaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämistä. Se kannustaa tehostamaan elämän nivelvaiheisiin kohdistuvia toimia.
Tilausta on siis yhteiskunnan palvelurakenteisiin istuvalle ennaltaehkäisevälle toimintamallille, jotta tukitoimet nuorten avuksi kantavat pitkällä tähtäimellä ja ovat kaikkien nuorten saatavilla. Aivan, kaikkien nuorten. Muutoksen mahdollistaa eri tahojen yhteistyö. Mitä tarpeita muutoksen tulisi sitten täyttää?
Nuori tarvitsee selkeitä, omia tavoitteita. Nuori tarvitsee haasteita ja niistä syntyviä kokemuksia. Nuori tarvitsee yhtä lailla aitoa turvaa kuin rohkeutta suunnistaa tuntemattomaan. Nuori tarvitsee sekä vertaisiaan että aikuisia, mahdollisuuksia osallistua ja puhaltaa yhteen hiileen. Nuori tarvitsee tähän sekä aikaa että ohjausta. Nuori tarvitsee myös ammattitaitoisen aikuisen, joka osaa nähdä nuoren osana kulloistakin ryhmää elämän nivelvaiheissa.
Nuoren tarvitsee olla oman polkunsa kulkija, ei pelinappula.
Näistä on nuoren MunStepit tehty.
Seuraa ja kannusta THL:n MunStepit-tiimiä Twitterissä ja Facebookissa: #MunStepit #THL #Ratkaisu100 #Sitra
Lue lisää:
Johanna Alatalo, ym. Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus. TEM-analyyseja 76/2017. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Saija Alatupa (toim.) ym., Koulu, syrjäy-tyminen ja sosiaalinen pääoma. Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Sitran raportteja 75. Sitra. Pdf.
Pekka Myrskylä, Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Eva analyysi 19. 1.2.2012. Elinkeinoelämän Valtuuskunta.
Pekka Myrskylä, Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeino-ministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 12/2011. Työ- ja elinkeinoministeriö.