Puolueet valmistelevat tiettävästi jo seuraavan, vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaa. Keskusteluja käydään, asialistoja laaditaan ja mahdollisia hallituskokoonpanoja ennakoidaan.

Kysyimme nykyisiltä eduskuntapuolueilta, miten ne näkevät Suomen eurooppalaisittain jyrkät väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Pyysimme eduskuntapuolueilta kolme keskeisintä konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla seuraavan hallituksen tulisi vähentää sosioekonomisia hyvinvointi- ja terveyseroja.

Puolueiden kaksi viikkoa sitten antamat vastaukset olivat, täytyy sanoa, yllätys.

Tärkeä terveyspolitiikan tavoite

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on ollut Suomessa pitkään tärkeä terveyspolitiikan tavoite. Vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti kohentuneet, ne jakautuvat yhä epätasaisemmin ja eriarvoisemmin. Erityisen suuret erot ovat korkeasti koulutettujen hyvätuloisten ja vähän koulutettujen pienituloisten välillä.

Erot näkyvät kansalaisten terveydentilassa, sairastavuudessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa. Esimerkiksi 35-vuotias työntekijämies elää keskimäärin 74-vuotiaaksi, kun johtavassa asemassa oleva mies elää 80-vuotiaaksi.

Merkittävin erojen kaventamisyritys on ollut Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008−2011. Erot jatkoivat kuitenkin kasvuaan, sillä erillistoimenpiteet eivät pystyneet vähentämään eriarvoa, jota muu yhteiskuntapolitiikka näytti samaan aikaan vahvistavan.

Valinnanvapautta ja yksinäisyyden torjuntaa

Kysymykseemme erojen kaventamisen keinoista vastasivat lähes kaikki eduskuntapuolueet, Perussuomalaisia lukuun ottamatta. Kaikki vastanneet pitivät tavoitetta tärkeänä myös seuraavalla hallituskaudella.

Tarjottu keinovalikoima oli kuitenkin kirjava. Tämä ei ole välttämättä väärin, sillä hyvinvointi- ja terveyserot ovat laaja ilmiö, jota täytyisi torjua useilla toimenpiteillä. Yksittäiset toimet eivät riitä.  Sosialidemokraatit muistuttivat, että eriarvoisuuden vähentäminen tulee ottaa vahvemmin huomioon kaikessa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa.

Vastauksien kirjavuus kuitenkin kielii, että näkemys hyvinvointi- ja terveyserojen luonteesta ei ole selkeä, vaikka keskustelua on käyty 1980-luvulta lähtien. Eriarvoisuus on kasvanut osittain siksi, että päätöksillä on lisätty eriarvoa, kun päätösten vaikutuksia eri väestöryhmiin ei ole arvioitu ennakkoon.

Yhtä mieltä palveluista…

Sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamisesta vallitsee sote-keskustelun koulimien puolueiden kesken yksimielisyys.

Ehdotus on hyvä. Palveluita tulee kehittää tasavertaisemmiksi. Kun ihminen tarvitsee palveluja, ne tulee olla esteettömästi saavutettavissa ja ihmisen omaa pärjäämistä tukevia.

Pahimmillaan palveluiden kehittäminen voi johtaa palveluiden ulkopuolelle jäämiseen. Näin voi käydä, jos korostamme kansalaisten omaa aktiivisuutta palveluiden etsimisessä, vaikka hän itse ei enää jaksa.

Selvää ei aina ole tarkoitetaanko palveluiden kehittämisellä korjaavia palveluita, jo todettujen ongelmien hoitamista vaiko ongelmien syihin vaikuttamista. Tärkeää olisi kehittää heikosti pärjäävien väestöryhmien ennaltaehkäiseviä palveluita.

Toki ehdotuksissa mainitaan myös ennaltaehkäisevät toimet. Keskustan, Ruotsalaisten ja Kristillisten mielestä on tärkeää kehittää lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaista kohtaamista, että nähdään yksilö osana yhteisöään. Tärkeintä on ennaltaehkäisevä työ yli hallintorajojen.

Myös Vihreät korostavat ennaltaehkäisevän perusterveydenhuollon parantamista.

… ja talouspolitiikasta

Talouskasvun luominen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja -rahoituksen uudistaminen tähtäävät kaikki siihen, että jatkossa palveluita voi ylipäätään olla. Tämä tavoite yhdistää puolueita. Palveluita tehostettaessa on kuitenkin oltava tarkkana, ettei lapsi katoa pesuveden mukana, esimerkiksi palveluita digitalisoitaessa ei vaikeuteta niiden henkilöiden palveluiden saantia, joilla ei ole mahdollisuutta netin käyttöön.

Kokoomus huomauttaa, että työllistyminen ja työ ovat tehokkainta eriarvoisuuden torjuntaa.

Vasemmistoliitto puolestaan muistuttaa, että hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo pitäisi turvata myös silloin, kun talouskasvu ei jatku.

Lue lisää:

Puolueiden ehdotuksia hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi

Kuilun kaventajat – Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011 – loppuraportti. THL, Raportti 41/2012

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *