”Alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen, lapsiperheköyhyys ja ylisukupolvinen syrjäytyminen haastavat yhteiskuntaamme.” (Hallitusohjelma, s. 145).

Näin Antti Rinteen hallitus ottaa kantaa jo vuodesta 2010 alentuneeseen syntyvyyteen. Vuoteen 2018 mennessä syntyvyys laski neljänneksellä ja kuluvan vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana vähennystä oli vielä vajaat 6 prosenttia. Kokonaishedelmällisyysluku* painuu selvästi alle 1,35:n.

Näin alhaista lukua ei ole koskaan tilastoitu Suomessa eikä Pohjoismaissakaan. Aiempi ennätys on Tanskan vuoden 1983 luku 1,38.

Väestöliiton tekemien perhebarometrien mukaan suomalaisten lapsilukutoiveet ovat pienentyneet ja yhä useampi toivoo vain yhtä lasta. Vapaaehtoisesti lapsettomiksi jäävien osuus on kyselytutkimuksissa yleensä ollut muutaman prosentin luokkaa, mutta Väestöliiton vuosien 2015 ja 2018 Perhebarometreissä heidän osuutensa oli 12 prosenttia.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt, etenkin miehillä, kaupungissa asuvilla ja pienituloisilla. Myös korkeakoulussa opiskelevista yhä harvempi toivoo lapsia ja yhä useampi on epävarma siitä, haluaako lapsia lainkaan.

Miten hallitus aikoo tarttua toimiin?

Suoraan lasten saamiseen liittyy hallitusohjelman tavoite tukea eri keinoin tahattomasti lapsettomien perheellistymistoiveita ja parantaa hedelmöityshoitojen yhdenvertaista saatavuutta.

Suomessa noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva pariskunta joutuu kokemaan tahatonta lapsettomuutta, joten asia on ennen kaikkea tärkeä lapsettomuutta kokeneiden ja kokevien mutta myös lasten lukumäärän lisäämisen kannalta.

Lisäksi hallitus suunnittelee vahvistavansa seksuaalikasvatusta. Seksuaalikasvatuksessa on tärkeä korostaa nuorille, että lasten saaminen ei ole itsestäänselvyys – niin naisten kuin miesten hedelmällisyys laskee iän myötä, eivätkä parhaimmatkaan lapsettomuushoidot takaa lapsen saamista.

Hallitus käynnistää myös parlamentaarisen komiteavalmistelun kansallisen, YK:n lapsenoikeuksien sopimukseen perustuvan lapsistrategian luomiseksi sekä sitoutuu arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta.

Tämä suunniteltu lapsistrategia on jatkoa aiemmin tänä vuonna julkaistulle valtioneuvoston raportille, jossa nostetaan esille ihmissuhteiden tärkeys, osallisuus, oppiminen, turvallisuus ja terveyspalvelut.

Auttaako perhevapaauudistus?

Lasten saamiseen liittyy oleellisesti myös hallitusohjelman tavoite raskaussyrjinnän ehkäisemisestä siten, etteivät raskaus ja perhevapaan käyttö vaikuttaisi määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen.

Pitkään keskusteltu perhevapaiden uudistus nostetaan taas esille: hallitus toteuttaa yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoisen ja perheiden hyvinvointia tukevan perhevapaauudistuksen, jossa isien vanhempainvapaiden käyttöä lisätään.

Perhevapaauudistus on toivottu ja odotettu, mutta etukäteen on vaikea arvioida, miten se vaikuttaa lasten lukumäärään – ainakaan lähitulevaisuudessa. Syntyvyyden aleneminen on monesta eri tekijästä riippuvainen, eivätkä ehkä ne kaikkein tärkeimmät syyt ole edes meidän tutkijoidenkaan tiedossa.

Ratkaisisiko raha?

Syntyvyyden lisäämisestä erilaisten rahallisten korvausten avulla on hyviä kokemuksia Virosta. Myös Venäjällä toivotaan syntyvyyden lisääntyvän palkitsemalla lapsen synnyttämisestä.

Suomen ensi vuoden budjetista neuvotellaan tässä kuussa. Edellisen hallituksen viimeinen talousarvo oli laadittu niin, että lapsiperheiden keskimääräiset tulot lisääntyisivät 191 eurolla vuonna 2019.

RKP:n varjobudjetti olisi ollut tätäkin anteliaampi (212 euroa), kun taas nykyisen pääministeripuolueen SDP:n varjobudjetti olisi antanut hiukan vähemmän lapsiperheille (147 euroa). Vihreiden ja vasemmistoliiton varjobudjetit sen sijaan olisivat vähentäneet lapsiperheiden tuloja, 110 ja 95 eurolla.

Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, etteivät lapsiperheiden etuudet juuri vaikuta kokonaishedelmällisyyteen. On vaikea kuvitella, että lisäpalkkiot lapsen synnyttämisestä lisäisivät lasten määrää.

Toisaalta jos hallituksen todellisena tavoitteena on lasten lukumäärän lisääminen, lapsiperheiden tulojen vähentäminen ei ainakaan ole oikea keino.

Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi

Päätöksen lapsen hankkimisesta tekevät lasta toivovat pariskunnat ja  sinkut.  Heidän päätökseensä vaikuttavat hyvin monet tekijät, mutta myös se, minkälainen viesti tulee päättäjiltä.

Hallituksella on mahdollisuus näyttää, että Suomeen halutaan lapsia ja että myönteiseen, lapset ja lapsiperheet huomioivaan yhteiskuntaan halutaan panostaa.

Myös medialla on oma roolinsa siinä, kuinka ja millaista viestiä se kertoo lapsista, vanhemmuudesta ja lapsiperheiden arjesta. Vanhemmuus ei ole vain antamista, vaan hyvin pitkälle myös saamista – ja se unohtuu usein uutisoinnista ja keskusteluista.

Hallituksen tavoite lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta voisi olla esitetyistä keinoista paras mahdollinen ja voisi pidemmällä aikavälillä jopa lisätä halukkuutta synnyttää ja kasvattaa lapsia Suomessa.

* Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi hedelmällisen kautensa aikana nykyisen hedelmällisyyden vallitessa. Luku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut.

Lue lisää:

Venla Berg: Suomalaiset haluavat nykyään vähemmän lapsia kuin ennen. Touko 2018 Tietovuoto. Väestöliitto.

Valtioneuvosto. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23.

Valtioneuvosto: Lapsen aika. Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:4. Helsinki 2019.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *