Raskaana olevan päihteiden käyttö on sikiölle iso riski. Toisen vanhemman päihteiden käyttö ja rooli kokonaisuudessa on myös merkityksellinen, eikä sitä oteta nykyisessä palvelujärjestelmässämme tarpeeksi huomioon.
Laki on hyvin yksiselitteinen siinä, että koko perhe tulee huomioida yksilön päihteettömyyden hoidossa. Monissa raskausajan palveluissa puoliso ei kuitenkaan voi olla asiakas. Hän voi olla mukana vastaanotoilla, mutta vain asiakkaan tiedot kirjataan. Toisen vanhemman päihteiden käytöstä ei ehkä tiedetä mitään.
Puolison rooli: koho vai paino?
Yksi tulevan toisen vanhemman keskeisistä rooleista raskausaikana on tukea raskaana olevaa puolisoaan. Mikä on hänen roolinsa silloin, kun raskausaikaa varjostaa päihteiden käyttö? Tilanne voidaan jakaa kolmeen kärjistettyyn skenaarioon.
Skenaario, jossa toinen vanhempi käyttää päihteitä
Kolmesta kärjistyksestä sikiölle paras on skenaario, jossa tuleva toinen vanhempi käyttää päihteitä raskausaikana ja raskaana oleva ei. Näin sikiö ei altistu päihteille suoraan. Tutkimuksista tiedetään kuitenkin, että isän päihteiden käyttö jo ennen hedelmöitystä voi vaikuttaa mm. jälkeläisen tunteiden säätelyyn, ahdistus- ja mielialaoireiluun, kognitioon ja päihteisiin mieltymiseen. Isän kokema stressi raskausaikana ja pikkulapsivaiheessa oli THL:n tutkimuksen mukaan yhteydessä lapsen tunneongelmiin kahden vuoden iässä eikä yhteys riippunut äidin stressistä, masennuksesta tai ahdistuksesta.
Päihteiden käytön havaitsemisen kannalta skenaario on huonoin. Suomessa toisia vanhempia huomioidaan vuosi vuodelta paremmin esimerkiksi neuvoloissa, mutta toinen vanhempi ei ole äitiysneuvolan asiakas. Toisen vanhemman päihteiden käyttöä ei seulota tai seurata. Neuvola ei lähetä raskaana olevaa henkilöä HAL-poliklinikan (huumeet, alkoholi, lääkkeet) seurantaan toisen vanhemman päihteiden käytön epäilyn vuoksi. HAL-poliklinikan asiakas on odottava henkilö ja vain hän.
Tällaisessa skenaariossa toinen vanhempi on paino, ei koho. Voi olla, että raskaana olevan henkilön pitää tukea toista vanhempaa päihteettömyyteen ja jopa pohtia, pitääkö siima katkaista kokonaan itsen ja lapsen suojelemiseksi. Toisen vanhemman päihteiden käyttö heijastuu raskauteen epäsuorasti.
Skenaario, jossa raskaana oleva käyttää päihteitä
Jos raskaana oleva henkilö käyttää päihteitä, tilanne on sikiön kannalta erittäin huono, sillä altistus päihteille on suora. Se on kuitenkin tuen, avun ja kannattelun kannalta paras vaihtoehto. Palvelujärjestelmä on rakennettu havaitsemaan raskaana olevan henkilön päihteiden käyttö ja tarjoamaan välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sote-palvelut.
Päihteettömästä toisesta vanhemmasta voi olla suuri hyöty. Hän voi olla koho. Hän tarvitsee kuitenkin tukea kohona olemiseen. Haasteeksi saattaa muodostua se, että asiakkuus kuuluu yksinoikeudella raskaana olevalle vanhemmalle eikä toisella vanhemmalla ole oikeutta tulla vastaanottohuoneeseen. Raskaana olevan puolison päihteettömyydestä on suuri hyöty varsinkin siinä vaiheessa, kun lapsi syntyy. Tätä voimavaraa pitäisi voida hyödyntää paremmin.
Skenaario, jossa molemmat vanhemmat käyttävät päihteitä
Huonoin vaihtoehtoista on se, että kummatkin vanhemmat käyttävät päihteitä raskausaikana. Tällöin kumpikaan ei voi tukea eikä kannatella toista päihteettömyydessä eikä liioin taistella sikiön tai lapsen puolesta. Päinvastoin – puolisot vetävät monesti toinen toisiaan syvemmälle.
Sote-ammattilaiselle ja palvelujärjestelmälle tämä on kaikkein vaikein, kallein ja raastavin skenaario. Pahimmillaan synnytyssairaalassa on kolme vieroitusoireista henkilöä: molemmat vanhemmat ja lapsi, eikä lasta voida kotiuttaa kummankaan vanhempansa luo.
Toinen vanhempi aidosti osaksi rakenteita
Sote-ammattilaisten tulisi aina pyrkiä selvittämään, mistä skenaariosta kunkin perheen kanssa on kyse. Tämä onnistuu ottamalla toinen vanhempi osaksi raskaana olevan henkilön palvelurakennetta. Se vaatii aikaa, resursseja ja tahtotilaa, mutta kannattaa.
Joillain alueilla puolisoja on enenevässä määrin huomioitu äitiysneuvoloissa, jopa avattu puolisolle oma asiakkuus. Tämä on erittäin hyvä suunta. Tällaista ajattelua voisi laajentaa myös muihin palveluihin, joissa päihteitä käyttävä raskaana oleva henkilö asioi.
Onneksi suurin osa raskauksista menee kuitenkin neljänteen skenaarioon, jossa kumpikaan vanhempi ei käytä päihteitä raskausaikana. Tämänkin toteamiseen pitää olla riittävästi resursseja.