Tupakoinnin lopettamiselle jo ennen raskautta ja viimeistään raskauden varmistuttua on olemassa vankat perusteet. Tupakoinnin kielteiset vaikutukset hedelmällisyyteen, ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen ovat kiistattomat.

Alkuraskauden aikana tupakoivien osuus on kuitenkin pysynyt Suomessa 15 prosentin tuntumassa parinkymmenen vuoden ajan, vaikka se on vähentynyt muissa Pohjoismaissa. Kaikista synnyttäneistä kahdeksan prosenttia tupakoi vielä raskauden lopussa. Osuus on Pohjoismaiden korkein. Yleisintä raskausajan tupakointi on nuorimmissa ikäryhmissä, kuten muissakin maissa.

Äitiysneuvolan säännölliset terveystarkastukset tavoittavat Suomessa lähes kaikki raskaana olevat. Tarkastuksiin tulevat vanhemmat ovat yleensä motivoituneita parantamaan elintapojaan syntyvän lapsensa ja koko perheen hyväksi. Neuvoloissa on selvästi kehitetty tupakasta vieroitusta, sillä raskausaikana tupakoinnin lopettavien osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Paljon on silti vielä tehtävää.

Miksi tieto tupakoinnin haitoista ei ole tehonnut?

Tietoa tupakan haitoista on nykyään saatavilla paljon ja helposti. Tupakointiin on kuitenkin monia syitä alkaen sosiaalisista vaikutteista, tottumuksesta sekä pyrkimyksestä vähentää stressiä. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus ja puolison tupakointi vaikeuttavat tupakasta irti pääsyä, vaikka motivaatiota olisi.

Toisaalta olennaista tietoa ei aina osata välittää oikealla tavalla. Elintapamuutoksen karikot, kuten alhainen pystyvyyden tunne, köyhyys tai stressi, jäävät helposti huomiotta esimerkiksi pelotteluun tai syyllistämiseen perustuvissa kampanjoissa. Tupakointi herättää äideissä muutoinkin voimakkaita tunteita omasta vastuusta ja riittämättömyydestä. Osalla ulkoisen paineen aiheuttama stressi tai kapinointi painetta vastaan jopa lisää tupakointia, jos keinot, taidot ja usko muutokseen puuttuvat.

Neuvolahenkilöstö ei puolestaan välttämättä tunne riittävästi tupakasta vieroituksen menetelmiä ja kokee olonsa voimattomaksi tupakointiin puuttumisessa. Vieroitushoitojen sopivuudesta raskaana oleville on epävarmuutta. Myös tuntemus oman alueen vieroituspalveluista ja eri toimijoiden vastuista saattaa olla puutteellinen. Henkilöstö saattaa pohdiskella holhoamisen ja vapauden ja vastuun sekä sikiön oikeuksien suhdetta, mikä saattaa hillitä terveysneuvonnan tarjoamista asiakkaalle.

Mistä tukea ja työvälineitä neuvolahenkilöstölle?

Jokainen äitiysneuvolakäynti mahdollistaa tupakoinnin puheeksi ottamisen ja vieroituksen. Lastenneuvoloissa on hyvät mahdollisuudet jatkaa perheen savuttomuuden tukemista.

Tutkimusnäytön perusteella vieroitusohjaus vähentää raskausajan tupakointia, kun ohjauksen sisältö ja ajoitus on suunniteltu huolellisesti. THL:n tuore neuvontakortti tarjoaa konkreettisia työvälineitä laadukkaan vieroitusohjauksen toteuttamiseksi neuvoloissa. Henkilöstön koulutus, selkeät toimintamallit, toimivat hoitopolut ja yhteistyö palvelujärjestelmän sisällä ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä.

Lainsäädäntömme mukaan lapsen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi vanhempien tupakointistatus, tulee selvittää. Tupakoivia vanhempia tulee motivoida ja ohjata tupakoinnin lopettamiseen jo neuvolan ensikäynnillä. Myöhemmillä neuvolakäynneillä lopettamista seurataan ja raskaana olevan ja hänen puolisonsa voimavaroja tupakoinnin lopettamiseksi vahvistetaan.

Vieroitusvalmisteiden käytön ohjaus ja seuranta on tärkeää tupakasta vieroituksen Käypä hoito -suosituksen (2012; nyt päivitettävänä) mukaisesti.

Mobiili- ja virtuaalivieroitusta kehitetään jatkuvasti, mutta tutkimusnäyttö niiden tehosta raskaana olevien ryhmässä on vielä epäselvä. Lopettajia kannattaa kuitenkin kannustaa jo kehitettyjen palveluiden, kuten Stumppi-portaalin, käyttöön esimerkiksi tapaamiskertojen välillä. Palvelujärjestelmän sisällä tekstiviesti- tai takaisinsoittojärjestelmien kehittäminen voi tukea toimijoiden välistä yhteistyötä ja vieroituksen seurantaa.

Miten tupakoinnin vieroitusohjausta voidaan tehostaa?

Raskausaikana häkämittauksen, kuten myös ultraäänitutkimuksen havaintojen, kytkeminen osaksi vieroitusohjausta näyttää lisäävän tupakoinnin lopettamista. Suomessa tehtiin vuonna 2015 aloite häkämittarin käyttöönotosta kaikissa äitiysneuvoloissa, konkretisoimaan sikiön saamaa häkäpitoisuutta.

Häkämittaus mahdollistaa välittömän myönteisen palautteen antamisen tupakoimattomille, ja tupakoinnin lopettamista ja tuen tarvetta koskevan keskustelun avaamisen tupakoivien tai tupakansavulle altistuvien kanssa.

Häkämittarin käytön tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen. Monet neuvolat käyttävät jo häkämittareita, mutta koko maan kattavaan käytäntöön on vielä matkaa. Neuvolassa tulee olla mahdollista keskustella avoimesti terveystottumuksista, mikä tukee muutostarpeiden tiedostamista ja motivoitumista oman ja syntyvän lapsen sekä koko perheen terveyden ylläpitoon.

Olisimmeko valmiit tukemaan raskaudenaikaista tupakoinnin lopettamista rahallisesti?

Yksi kortti Suomessa on vielä täysin kääntämättä. Tutkimusnäytön perusteella vieroitusohjaukseen kytketyt rahalliset kannustimet lisäävät selvästi tupakoinnin lopettamista raskausaikana, ja tupakoimattomana pysymistä myös synnytyksen jälkeen. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi kuukausittaisilla etuseteleillä, jotka ovat riippuvaisia häkämittauksilla varmistetusta tupakoimattomana pysymisestä.

Suomen palvelusetelijärjestelmässä tämä ei kuulostaisi mahdottomalta toteuttaa, jos perheet voisivat käyttää niitä itselleen mielekkäisiin ja tarpeellisiin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelta hyviä vaihtoehtoja voisi löytyä varhaiskasvatuksen tai liikuntapaikkojen maksuihin käyvistä etuseteleistä.

Rahalliset kannustimet tupakoinnin lopettamisesta raskausaikana voisivat tuoda sekä motivaatiota että konkreettista helpotusta arkeen erityisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville perheille, joissa tupakointia useammin myös esiintyy.

Savuton ja tupakkatuotteista vapaa ympäristö on syntyvälle lapselle ja vanhemmille turvallisin ympäristö.

Lue lisää:

Tietoa ammattilaisille tupakasta vieroituksesta sekä suomen- ja ruotsinkieliset neuvontakortit

Rahalliset kannustimet terveyden edistämisessä

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *