Perhevapaiden uudistamiseksi on viime keväästä lähtien esitetty useita malleja. Yhdet haluavat kiintiöidä vapaan puoliksi isälle ja äidille ja poistaa vanhempien valinnanvapauden kokonaan, toisten mielestä nykyinen järjestelmä on hyvä malli.

Vaihtoehtoja riittää

Ensimmäisenä perhevapaamallinsa ehti esittää SAK keväällä 2016. Kokoomus otti mallin omakseen pari viikkoa sitten. Syksyn 2016 kuluessa sekä keskusta, vihreät, Ruotsalainen kansanpuolue että vasemmistoliitto tekivät ehdotuksia perhevapaiden kehittämisestä.

Me THL:n tutkijat esittelimme jo kymmenen vuotta sitten 6+6+6-mallin. Sitä esittävät RKP ja vasemmistoliitto ja myös vihreät pitkän tähtäimen tavoitteenaan sekä työmarkkinakeskusjärjestöistä Akava ja STTK. Akava on kuitenkin valmistelemassa omaa malliaan, samoin SDP.

EK ryhtyi radikaaliksi

Toistaiseksi radikaaleimman mallin esitti Elinkeinoelämän keskusliitto helmikuun lopussa. Tämä on kiinnostavaa, koska vielä vuosikymmenen alkupuolella EK ei nähnyt nykyjärjestelmässä ongelmia.

EK:n malli on radikaali kolmella tavalla. Sukupuolten tasa-arvon edistämisessä se on radikaali kiintiöidessään vanhempainvapaan puoliksi äidille ja isälle ilman mahdollisuutta siirtää päiviä toiselle vanhemmalle. Se on radikaali myös siksi, että malli ei sisällä vanhempien kesken jaettavissa olevaa osiota. Näin malli kumoaa vanhempien valinnanvapauden ja sivuuttaa sen, miten vapaita on tähän mennessä käytetty.

Kaikkein radikaalein EK:n malli on siksi, että se lyhentää tuetun perhevapaan puoleen nykyisestä. Lapsi olisi 1,5-vuotias kaikkien perhevapaaetuuksien päättyessä. Myös vanhempainvapaa tulisi käyttää siihen mennessä, ja kotihoidon tukea voisi saada enimmillään vuoden (nykyisin 24–26 kuukautta). Isä ei siis voisi käyttää omaa vanhempainvapaakiintiötään sen jälkeen, kun äiti on käyttänyt omansa ja esimerkiksi vuoden kotihoidon tukea.

Nykyisin puolet isistä käyttää yhdeksän viikon vapaakiintiöstään enemmän kuin lapsen syntymän yhteydessä pidettävät kolme viikkoa, hekin keskimäärin vain noin kuukauden. Lähes kaikki äidit käyttävät äitiysvapaan lisäksi koko jaettavissa olevan vanhempainvapaan eli ovat ansiosidonnaisella vapaalla noin yhdeksän kuukautta lapsen syntymän jälkeen.

Nykyiseen vanhempainvapaiden käyttöön verrattuna EK:n malli lyhentäisi äitien käyttämää vapaata kolmella kuukaudella ja pidentäisi isien kiintiötä lähes neljällä kuukaudella. Mutta jos isä ei käyttäisi omaa kuuden kuukauden kiintiötään, äiti voisi kyllä jatkaa lapsenhoitoa kunnes lapsi on 1,5-vuotias, mutta perhe saisi vapaakaudesta suurimman osan eli vuoden ainoastaan kotihoidon tukea, ilman sisaruslisää.

Näin malli jättää täysin huomiotta pikkulapsiperheiden toimeentulon ja lasten hyvinvoinnin. Lapsiköyhyys on viime vuosina lisääntynyt juuri pikkulapsiperheissä.

Säilyttäjät ja siltä väliltä

Toisella äärilaidalla perhevapaiden kehittämisessä ovat perussuomalaiset. Vanhempainvapaista vastaava ministeri Pirkko Mattila sanoi haastattelussaan Helsingin Sanomissa helmikuun lopussa, että puolue lähtee nykyisen järjestelmän säilyttämisestä.

SAK:n ja kokoomuksen malli on saanut inspiraationsa Ruotsista. Vanhempainvapaa olisi 12 kuukautta jaettuna tasan vanhempien kesken. Äidille ja isälle olisi kuitenkin vain kolmen kuukauden kiintiöt, loput päivistään voisi siirtää toiselle vanhemmalle. Kotihoidon tuen tilalle tulisi hoitoraha kuudeksi kuukaudeksi. Kaikkia vapaita voisi käyttää osa-aikaisesti ja puolikkaina päivinä, mikä pidentäisi vapaan kestoa vastaavasti.

SAK:n ja kokoomuksen mallissa ansiosidonnainen vapaa ei pitene kuin parilla viikolla. Isän kiintiö kasvaisi vajaalla kuukaudella kolmeen kuukauteen. Tämä olisi askel kohti tasa-arvoisempaa vapaan käyttöä. Mutta muilta osin mallin toteutuminen käytännössä todennäköisesti olisi entisen kaltainen. Kun isä voi siirtää äidille loput kolme kuukautta omasta vanhempainvapaan puolikkaastaan, lopputulos olisi lähes sama kuin nykyisin: äiti käyttää yhdeksän kuukautta ja isä enimmillään kolme kuukautta.

SAK:n ja kokoomuksen mallista ei voida puhua järin suurena vanhempainvapaan uudistuksena. Uudistuskohteena onkin kotihoidon tuki, joka lyhenisi neljännekseen nykyisestä. Tosin hoitorahaa ehdotetaan korotettavaksi 800 euroon kuukaudessa kokopäiväisenä käytettynä. Hoitorahaa voisi käyttää myös puolikkaana, jolloin se yltäisi vuoden mittaiseksi.

Tuki olisi silloin kuitenkin niukempi kuin perheille nykyisin keskimäärin maksettu 419 euron kotihoidon tuki. Se sisältää myös mahdollisen sisaruslisän, joka SAK:n ja kokoomuksen mallissa poistettaisiin vanhempien sisarusten kannustamiseksi varhaiskasvatukseen. Kokoomus haluaa poistaa myös kotihoidon tuen kuntalisät.

Joustavuus moniulotteinen ja ristiriitainen tavoite

Nykyisessä perhevapaajärjestelmässä joustavuutta on ollut niukasti ja perheiden monimuotoisuus on otettu huonosti huomioon. Useimmissa malleissa ehdotetaan joustoja vapaan käytön ajoituksessa, jaksotuksessa ja käyttäjissä. EK:n malli puolestaan vähentäisi joustavuutta, kun vanhempainvapaiden käyttöaika lyhenisi puoli vuotta nykyisestä lapsen kaksivuotispäivästä.

Joustavuutta pidetään lähtökohtaisesti myönteisenä ja tavoiteltavana, mutta se ei ole yksiselitteinen asia. Joustavuus voi näyttää erilaiselta riippuen siitä katsotaanko asiaa lapsen, vanhemman, työnantajan tai päivähoidon järjestäjän näkökulmasta.

Esimerkiksi mahdollisuus käyttää vapaita pieninä paloina voi helpottaa niiden käyttöä pirstaleisessa työmarkkinatilanteessa oleville. Työnantajan kannalta se voi olla tilanteesta riippuen joko hyvä tai huono asia. Lapsen näkökulmasta ei ole hyvä ajatus, että hoito vaihtelisi kovin pienissä paloissa kotihoidon ja päivähoidon välillä. Myös varhaiskasvatus on vaikea toteuttaa, jos lapsi on päiväkodissa hyvin vaihtelevasti.

Kriteerit hyvälle perhevapaamallille

Sukupuolten tasa-arvon ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tutkijan näkökulmasta perhevapaiden kehittämisen kriteereitä tulisi olla ainakin neljä.

Mallissa tulisi pidentää ansiosidonnaisella päivärahalla korvattua vapaata pikkulapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi.

Toiseksi tutkimusten pohjalta on perusteltua olettaa, että moni vanhempi pitää lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta 1,5–2 vuoden ikää alarajana päivähoidon aloittamiselle. Vanhempainvapaan tulisi kattaa ainakin pääosa tästä ajasta.

Kolmas kriteeri on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Jotta naisten asema työmarkkinoilla kohentuisi ja isien asema vanhempina vahvistuisi, ansiosidonnaisella päivärahalla korvatun vapaan pidennys tulisi suunnata ensisijaisesti isyysvapaaseen. Samalla vahvistuisi lapsen oikeus molempien vanhempiensa hoivaan. Työpaikoilla ainoastaan isille korvamerkittyjen vapaiden katsotaan kuuluvan isille. Jaettavissa oleva vapaa mielletään äidin vapaaksi, eivätkä isät sitä käytä.

Neljäs kriteeri on nykytilanteen parantaminen ja perheiden eriarvoistumisen välttäminen. Perheet ovat erilaisia, joten ne myös käyttäisivät perhevapaita eri tavoin. Mallin tulisi olla sellainen, että missään toteuttamisvaihtoehdossa lapsi, äiti tai isä ei häviäisi verrattuna nykytilanteeseen.

6+6+6 -mallista kevytversio 5+5+5

Laadimme aikoinaan 6+6+6 -mallin noiden kriteereiden pohjalta. Malli merkitsisi kuitenkin suurta investointia, eikä nykyisen julkisen talouden kestävyysvajeen vallitessa lapsiperheisiin ja sukupuolten tasa-arvoon investoiminen ole ollut suosiossa.

Vihreät ovatkin kehittäneet kustannussyistä mallista kevytversion 5+5+5. Muilta osin vihreiden malli muistuttaa SAK:n mallia, mutta kotihoidon tuen korvaava hoitoraha olisi suurempi niin, että se puolitettunakin vastaisi perheille nykyisin keskimäärin maksettua kotihoidon tukea.

Vihreiden teettämien laskelmien mukaan 5+5+5 -malli ei maksaisi juuri nykyistä vanhem¬pain¬va¬paa-jär¬jestelmää enempää, vaan voisi tulla jopa halvemmaksi.

Hieman erilaisin perustein tekemieni laskelmien mukaan 5+5+5 -mallin kustannukset olisivat 48 miljoonaa euroa olettaen, että isistä puolet käyttäisi oman kiintiönsä ja äidit käyttäisivät oman kiintiönsä lisäksi jaettavissa olevan osan. Näinkin laskien mallin kustannukset olisivat vain 4,6 prosenttia suuremmat kuin vanhempainrahakulut vuonna 2015.

Mitä seuraavaksi?

Perhevapaiden uudistaminen lienee pöydällä hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla. Keskustan mallissa ehdotetaan pidennystä isyysvapaaseen ja jaettavissa olevaan vapaaseen sekä porrastusta kotihoidon tuen tasoon. Konkreettisia ehdotuksia eri vapaiden pidentämisestä ei keskustan mallissa ole.

Jännitystä riittää siinä miten hallituspuolueiden varsin erilaisista näkemyksistä rakennetaan uudistusehdotus – vai rakennetaanko sitä lainkaan.

Lue lisää:

Sakari Karvonen ja Minna Salmi(toim.), Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla. Työpaperi 30/2016, THL.

Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula, 6+6+6 -malli vanhempainvapaan uudistamiseksi. Päätösten tueksi 1/2010, THL.

Perhevapaatutkimus thl.fi’ssä

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *