Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jakaa kunnille vuosittain noin kolme miljoonaa rokoteannosta, joiden yhteenlaskettu hankintahinta on hieman yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Pelkästään MPR-rokotusten arvioidaan säästävän joka vuosi 457 elinvuotta ja 38 miljoonaa euroa. Kansallisen rokotusohjelman nykyiset rokotukset maksavat itsensä takaisin vähintään viisinkertaisesti. THL:n tutkijat Heini Salo ja Terhi Kilpi kuvaavat kansallisen rokotusohjelman terveys- ja talousvaikutuksia artikkelissaan Duodecim-lehden Suomi 100 vuotta -julkaisussa.

Milloin rokottaminen kannattaa ja milloin ei?

Vaikka rokotusohjelma on yksi Suomen terveydenhuollon suurimmista menestystarinoista, rokottaminen ei ole aina kannattavaa. Jos taudin riskiä ei jossain väestöryhmässä ole tai rokote ei anna riittävää suojaa, rokottaminen ei ole perusteltua eikä kohtuullisessa suhteessa kustannuksiin.

Rokotusten tuoman terveyshyödyn ja kustannusten suhde riippuu myös rokotteen hinnasta. Rokotteilla ei kuitenkaan ole valmistuskustannuksista johdettua ”oikeaa” hintaa. Tuotanto on globaalisti erittäin keskittynyttä ja harvan rokotteen annoskohtainen tuotantohinta on muutamaa euroa enempää.

Lääkemaailmasta peräisin oleva ajatus kalliiden tuotekehityskustannusten kattamisesta ennen patentin raukeamista ei myöskään sellaisenaan päde rokotteisiin. Uusia rokotteita tulee käyttöön harvoin ja niiden elinkaari on yleensä pitkä. Valmistaja ehtii usein saada kehityskustannukset takaisin moninkertaisesti.

Rokotevalmistajien välinen kilpailu ja ostajan maksuhalukkuus vaikuttavat hintoihin

Tarjouskilpailulla rokotusohjelmaan hankittavan rokotteen hinta on Suomessa alimmillaan vain kymmenesosa siitä, minkä sama rokote maksaa apteekissa.

Mikäli ohjelmaan tarvitaan rokote, jolla on vain yksi valmistaja tai meneillään on uuden rokotteen etsikkoaika ennen kilpailijan myyntiluvan hyväksymistä, voi hinta rokotusohjelman suuresta volyymistä huolimatta olla lähellä apteekin hintaa.

Toinen olennaisesti rokotteiden hintaan vaikuttava tekijä on ostajan maksuhalukkuus. Rokotusohjelman rokotteiden hankintakustannuksissa on eri EU-maiden välillä hämmästyttäviä eroja. Kun saksalaisen lapsen rokotteet maksavat yli 1 000 euroa lasta kohden, hankkii Latvia laajaan rokotusohjelmaansa rokotteet 300 eurolla lasta kohden.

Rokotusohjelmien sisältö, syntyvien lasten määrä tai bruttokansantuote henkeä kohden eivät selitä eroja eri maiden välillä. Suomi sijoittuu kuitenkin tässä vertailussa hyvin. Ohjelmamme on kohtuullisen laaja, mutta hankintakustannukset alle EU-maiden keskiarvon.

Rokotusohjelman sisällöstä ja rokotteiden hankinnasta päättää sosiaali- ja terveysministeriö

Rokotevalmistaja pyrkii normaalin yritystoiminnan logiikan mukaan pitämään rokotteiden hintatason korkeana ja hankintaehdot itselleen suotuisina. Apuna tässä he käyttävät monipuolista viestintä- ja vaikuttamistyötä, jolla päättäjiä vakuutetaan investoinnin kannattavuudesta hinnasta huolimatta.

Julkisen sektorin tavoitteena on saada väestölle mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia veroeuroa kohden. Hyvästä rokotussuojasta kannattaa maksaa, mutta ei välttämättä sitä hintaa, jota valmistaja rokotteesta pyytää. Joskus samalla rahalla saa isomman terveyshyödyn muualta.

THL:n tehtävänä on arvioida rokotusohjelman tai siihen ehdolla olevien rokotusten vaikutuksia. Tässä erinomaisena apuna ovat valtakunnalliset rekisterit, joiden avulla pystytään luotettavasti selvittämään rokotteilla estettävien tautien väestölle aiheuttama tautitaakka ja sen kustannukset, sekä arvioimaan paljonko tautitaakasta ja kustannuksista olisi estettävissä rokotuksilla. Tietoa saadaan myös THL:n toteuttamista laajoista väestötason rokotetutkimuksista. Oman seuranta- ja tutkimustiedon tuottamisen lisäksi THL arvioi jatkuvasti myös kansainvälistä tutkimusnäyttöä.

Suomen rokotusohjelma ja sen kehittäminen perustuu pitkäjänteiseen ja korkeat tieteelliset standardit täyttävään arviointityöhön. THL:n tavoitteena ei ole rokotteiden mahdollisimman suuri käyttö, vaan rokotteiden oikea käyttö kustannusvaikuttavasti. Vahva tietopohja mahdollistaa viisaat päätökset.

Lisätietoja

Leino Tuija ym. MPR-rokotusohjelma säästää Suomessa 457 elinvuotta ja 38 miljoonaa euroa – joka vuosi. THL:n blogi 12.8.2015.

Salo H ja Kilpi T. Kansallinen rokotusohjelma – kansanterveyden ja talouden menestystarina. Duodecim 2017;133(10):977–83).

Kansallista rokotusohjelmaa kehitetään johdonmukaisesti tieteellisen näytön perusteella (THL:n verkkouutinen 27.2.2018)

Kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinta

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *