”Miksei kukaan ole kertonut?” asiakas kysyy, katsetta vältellen, kun työvoimavirkailija kertoo hänelle, miten sairauden ja sosiaaliturvan kanssa kannattaa toimia.
Sairausloma voi yhtäältä olla helpotus, mutta toisaalta siitä voi byrokratiaviidakkoineen tulla sudenkuoppa, joka hidastaa toipumista. Voi käydä niinkin, että sairauslomalla oleva työnhakija ei saa asianmukaisia etuuksia tai tarvitsemiaan palveluja oikea-aikaisesti.
Esitämme ohessa viisi käytännön työssä ja tutkimuksessa havaittua sairauteen liittyvää sosiaaliturvan kompastuskiveä.
1. Etuuksien käsittely viivästyy, kun elämäntilanne muuttuu
Sairauspäivärahan käsittely voi kestää niin pitkään, että se saa ihmisen jännittämään seuraavan kuukauden toimeentuloa.
Lisäksi aina kun asiakkaan tilanne muuttuu, etuuksien käsittely viivästyy. Siksi sairaalle työttömälle voi olla helpompi ratkaisu olla työttömyysetuudella.
Pitkällä aikajänteellä ja erityisesti pitkäaikaissairaudessa oikea etuus eli sairauspäiväraha on kuitenkin äärettömän tärkeä. Vain oikea etuus oikeuttaa seuraaviin etuuksiin ja palveluihin, kuten kuntoutukseen, kuntoutustukeen, eläkkeeseen tai vammaistukeen.
2. Sairauspäivärahan omavastuuaikana voi saada työttömyysetuutta, jos on työmarkkinoiden käytettävissä
Sairauspäivärahaa maksetaan viikon omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikana voi saada työttömyysetuutta, jos on käytettävissä työkykyään vastaavaan kokoaikatyöhön.
Jos työnhakija sanoo TE-toimistossa, ettei hän ole käytettävissä edes työkykyään vastaavaan kokoaikatyöhön, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Jos omavastuuajalta ei saa mistään rahaa, pienituloisen kuukausibudjettiin tulee helposti suuri lovi.
Toisinaan tarvitaan myös lääkäriltä uusi lausunto, koska etuutta ei aina myönnetä koko sairauslomajakson ajalle. Se on usein maksullinen.
3. Sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen on oltava etuuksien takia työmarkkinoiden käytettävissä, vaikka työkykyä ei olisi
Sairauspäivärahaa saa enimmillään 300 päivää. Jos sairaus jatkuu tätä pidempään, on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi ja oltava käytettävissä työkykyä vastaavaan kokoaikatyöhön saadakseen työttömyysetuutta.
Kuntoutuksien ja eläkkeen käsittely saattaa kestää, tai ne voidaan evätä lääkärintodistuksesta huolimatta. Tästä seuraa usein se, että moni työnhakija joutuu valehtelemaan järjestelmälle olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Samalla he kuitenkin pelkäävät, että TE-toimisto tarjoaa työtä, jota he eivät pysty tekemään.
Jos työhönosoitus tulisi ja siitä kieltäytyisi, seuraisi karenssi ja tulonmenetys. Harva tietää sitäkään, että sairauden jatkuessa on oikeutettu sairauspäivärahaan uudelleen, kun on ollut välillä vuoden töissä tai työmarkkinoiden käytettävissä kokoaikatyöhön.
Uudesta sairaudesta voi tosin hakea sairauspäivärahaa ilman odotusaikaa.
4. Järjestelmä evää kuntoutuksen tai ohjaa siihen väärään aikaan
Akuutti päihdeongelma voi estää kuntoutuksen. Jos tulee kertoneeksi päihteidenkäytöstä, ovet kuntoutukseen voivat sulkeutua nenän edestä.
Määräaikaista kuntoutustukea tai eläkettä ei puolestaan saa, jos kuntoutuksia, lääkkeitä tai muita hoitoja on kokeilematta.
Toisaalta yhteisiä rahoja käytetään vääräaikaisiin palveluihin. Ei ole tavatonta, että kuntoutuksessa käydään vain, jotta etuudet olisivat hallittavissa.
Lääkärinlausunto työkyvyttömyydestä ei aina ole riittävä kuntoutustukea tai eläkettä varten. Lisäksi voidaan tarvita kuntoutusjakso, jolla työkyvyttömyys todetaan. Kuntoutuksen palveluntuottajan motiivi on kuitenkin saada asiakas ohjattua työhön tai koulutukseen. Näiden takia kuntoutuksia myös keskeytetään.
Määräaikaisten kuntoutustukien aikana asiakas pitäisi tavata monialaisesti.
5. Edes virkailijat eivät aina tunne etuusjärjestelmää riittävän hyvin
Kun sairastuu, Kelan ja TE-toimistojen palvelut ja etuudet hallitsevan ihmisen neuvot olisivat tuiki tärkeitä.
Virkailijoilta ei kuitenkaan vaadita tällaista osaamista. Sosiaaliturvan monimutkaisuus onkin epäreilu myös virkailijaa kohtaan, koska luottamussuhteen rakentaminen asiakkaaseen vaikeutuu. Moni asiakas pelkää kertoa tilanteestaan rehellisesti, sairauteen ja työttömyyteen liittyvän etuusjärjestelmän joustamattomuuden, epäloogisuuden ja ennakoimattomuuden takia.
Edellä mainittujen kompastuskivien takia on vaarana, että pitkään sairastava ja työtä vailla oleva ihminen putoaa ensisijaiselta etuudelta toimeentulotuelle. Sitä ei kuitenkaan välttämättä saa esimerkiksi puolison tulojen takia ja sitä voidaan vähentää, jos työnhaku ei ole voimassa.
Sairauspäivärahan kriteereitä pitäisikin tarkastella ja kestoa pidentää. Silloin voitaisiin välttää tilanteen paheneminen siksi, että sairauslomalla oleva joutuu siirtymään työttömäksi työnhakijaksi ja työttömyysetuudelle.
Kun sairaus on selätetty tai saatu kuriin, on myös toipumiselle annettava aikaa. Toipumisen aikana voisi tehdä esimerkiksi osa-aikaista työtä. Siksi osa-aikaisia eläkkeitä ja kuntoutustukia pitäisi lisätä.
Sairauden ja työttömyyden yhdistelmän ensisijaiset muutostarpeet eivät liity niinkään sosiaaliturvan tasoon vaan sen hallittavuuteen.