Suomalainen neuvola on kiistaton menestystarina. Pitkälti neuvoloiden ansiosta äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat romahtaneet Suomessa sadassa vuodessa. Suomi on tällä hetkellä maailman turvallisimpia maita synnyttää ja syntyä.
Neuvoloilla on erittäin tärkeä tehtävä myös tulevaisuudessa. Raskausaikana ja lapsille tietyissä ikävaiheissa neuvolassa tehtävät terveystarkastukset edistävät koko perheen hyvinvointia ja turvallisuutta. Lisäksi ne luovat perustan sairauksien ehkäisylle. Neuvoloilla on merkittävä rooli siinä, miten isoja kansanterveyden ongelmia, kuten ylipainoa, mielenterveysongelmia ja päihteiden riskikäyttöä pystytään ennaltaehkäisemään.
Lapsen odotus ja syntymä ovat iso elämänmuutos, jossa jokainen perhe tarvitsee tietoa ja tukea. Neuvoloissa on mahdollisuus tunnistaa perheiden riskitekijöitä ja tuen tarpeita, jolloin apua on mahdollista järjestää mahdollisimman varhain ja yksilöllisesti.
Hyvä esimerkki on neuvoloiden vanhemmuuteen kohdistuvat interventiot. Tutkimusten mukaan vanhemmuuden tuki parantaa muun muassa vanhemman herkkyyttä lapsen viesteille ja keskinäistä vuorovaikutusta, joilla on vaikutuksia lapsen mielenterveyteen ja häiriöiden ehkäisyyn. Turvalliset aikuiset ja varhainen tuki sitä tarvittaessa ovat lapsen hyvinvointia suojaavia tekijöitä.
Neuvoloiden työ on vuosikymmenten aikana osoittanut vaikuttavuutensa. Parannettavaakin toki on. Raskaana olevan vanhemman lisäksi henkilökohtainen terveystarkastus pitäisi järjestää myös toiselle vanhemmalle. Tämä tukisi tasa-arvoa ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista.
Hyvinvointialueet voivat ottaa oppia neuvoloista
Ensi vuoden alussa neuvolapalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle osana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta.
Hyvinvointialueet voivat ottaa oppia vaikuttavista ja ketterästi muutostarpeisiin vastaavista neuvolapalveluista muidenkin palvelujen järjestämisessä.
Oleellista on, että alueet varmistavat neuvoloille riittävät resurssit ja osaamisen. Tämä mahdollistaa myös sen, että neuvolat pystyvät korjaamaan korona-aikana syntynyttä palvelu- ja hoitovelkaa.
THL tarjoaa tietoa lasten ja aikuisten terveydestä ja palvelujärjestelmästä
Lastenneuvolan terveystarkastuksissa kertyvät rakenteiset tiedot tuottavat väestötason tietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista, kun tiedot on viety osaksi sähköistä potilaskertomusta ja sieltä edelleen kansallisiin tietovarantoihin. Tietoja voidaan hyödyntää sekä hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden toiminnan kehittämisessä että alueiden välisen vertailun tukena kansallisessa ohjauksessa.
THL on mukana monissa neuvolaikäisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä liittyvissä tiedonkeruissa.
Ylläpidämme syntyneiden lasten rekisteriä ja rokotusrekisteriä sekä tuotamme väestötutkimuksilla tietoa Suomessa asuvien aikuisten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista.
Esimerkiksi laaja TerveSuomi-väestötutkimus alkoi syyskuussa. Kyselylomake lähetetään noin 66 000:lle satunnaisesti valitulle 20 vuotta täyttäneelle. Näistä 10 000 henkilöä kutsutaan lisäksi maksuttomaan terveystarkastukseen.
Lisäksi keräämme määrävuosittain seurantatietoa neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tilasta (NEKOS-tiedonkeruu). Raportoimme tulokset hyvinvointialueittain ja teemme alueille ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
Erinomainen työkalu neuvoloiden työntekijöille on Terveysportin varsin tuore tietokanta NEUKO, jota THL koordinoi. Se sisältää ajantasaista tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä kansalliset päivittyvät ohjeistukset neuvolapalveluille.
Terveystarkastusten kuvausten lisäksi tietokannan artikkeleissa on tietoa terveydenedistämisestä, yleisimmistä häiriöistä ja sairauksista, niiden ehkäisystä sekä varhaisesta tunnistamisesta ja hoidosta.