Mitä ei tilastoida ja tutkita, sitä ei ole olemassa.

Ruotsissa rekisteröity parisuhde hyväksyttiin vuonna 1995 ja tasa-arvoinen avioliitto vuonna 2009, useita vuosia ennen Suomea. Samaa sukupuolta olevat saivat länsinaapurissamme adoptio-oikeuden vuonna 2003 ja naisparit oikeuden hedelmöityshoitoihin vuonna 2005.

Parin vuosikymmenen aineistolla voidaan jo osoittaa tilastollisia trendejä, joita Tukholman yliopiston tutkija Martin Kolk esitteli 20. pohjoismaisessa väestötieteen kokouksessa Turussa kesäkuun puolessavälissä.

Naispareilla eron riski on suurempi

Heteroliitot solmitaan Ruotsissa keskimäärin 28–30-vuotiaana. Naispareilla keskiarvo oli kuusi vuotta enemmän, kun taas miesparit olivat vanhimpia: keskimäärin 42–44-vuotiaita. Naisilla on kolminkertainen todennäköisyys solmia liitto samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa miehiin nähden.

Kun samaa sukupuolta olevat parit saivat mahdollisuuden perustaa perhe adoption tai lapsettomuushoidon avulla, yleistyivät erityisesti naisten väliset rekisteröidyt parisuhteet. Miehillä vastaavaa muutosta ei tapahtunut. Naisten nopeasti kasvava ja miesten hitaammin kasvava samaa sukupuolta olevien liittojen trendi ei muuttunut, kun tasa-arvoinen avioliitto hyväksyttiin Ruotsissa.

Useilla rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton solmineella oli ennestään lapsia. Viisi vuotta virallisen liiton solmimisen jälkeen 30 prosentilla naisista ja 5 prosentilla miehistä oli liiton aikana syntynyt lapsi. Jos tilastoon otettiin mukaan kaikki lapset, noin joka toisella heteroparilla ja yhtä suurella osalla naispareista oli vähintään yksi lapsi.

Parisuhteet loppuvat joko toisen kuolemaan tai eroon. Ruotsissa heteropareilla ja miespareilla avioeron riski oli yhtä korkea, mutta naispareilla eron riski oli muita ryhmiä suurempi. Tähän ei tutkija ollut toistaiseksi löytynyt mitään erityistä syytä. Tutkimussarkaa siis on!

Lumipalloista nettikyselyihin

Miten sitten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydestä ja hyvinvoinnista voidaan saada tietoa?

Ruotsalaisten tilastoista puuttuvat tietysti avoliitossa asuvat – yhdessä asuvien suhteen laadusta kun ei voi tehdä johtopäätöksiä rekisterien perusteella. Rekisterien perusteella ei siis saada kokonaiskuvaa kaikista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä, vaan on käytettävä erillistutkimuksia.

Aiemmin tietoja on kerätty lumipallomenetelmällä, jossa haastateltavilta kysytään, keitä muita pitäisi haastatella, tai heitä pyydetään välittämään tietoa tutkimuksesta eteenpäin.

Nykyisin nettikyselyt ovat korvanneet tällaiset tiedonkeruut, mutta kummassakin tapauksessa otoksen edustavuus jää hämärän peittoon, eikä vertailuryhmää yleensä ole lainkaan. Monissa tiedonkeruissa tapausmäärät ovat olleet pieniä.

Seksuaalisuudesta kannattaa kysyä

Erilliset seksologiset kyselytutkimukset ovat tärkeä tiedonlähde. Suomessa tutkimuksia on tehty jo viisi kertaa vuodesta 1971 lähtien. Viimeisin FINSEX-tutkimus on vuodelta 2015, ja siinä on tietoja mm. seksuaalisen kiinnostuksen kohteesta tai kohteista sekä kokemuksista samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa.

Erilliskyselyiden lisäksi olisi tärkeää, että kaikissa terveyttä ja hyvinvointia koskevissa tutkimuksissa kysyttäisiin taustakysymyksenä, minkä vastaaja kokee sukupuolekseen ja mikä hänen seksuaalinen suuntautumisensa on. Nämä taustatiedot auttavat selvittämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja ongelmakohtia.

Jos näitä tietoja ei lomakkeessa ole, voidaan kysyä myös seksuaalikumppanin tai -kumppanien sukupuolta ja siten arvioida seksuaalivähemmistöjen terveyttä ja hyvinvointia epäsuorasti.

Esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyssä kysytään ihastumisen kohdetta ja omaa sukupuolista suuntautumista koulutasosta riippuen. Tänä vuonna tehdyssä THL:n FinTerveys-terveystarkastustutkimuksessa kysyttiin seksikumppanien sukupuolesta. Kysymys oli mukana myös THL:n Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:ssa vuoteen 2016 asti.

Jo olemassa olevien tietojen säännöllinen raportoiminen ja tutkiminen ovat tärkeitä, niin kansalaisten kuin asiantuntijoiden tietämyksen parantamiseksi. Samalla ne tekevät näkymättömän näkyväksi.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *