Tilastokeskuksen vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan parisuhteessa joskus olleista 16–74-vuotiaista naisista 8,9 prosenttia kertoi joutuneensa parisuhdekumppaninsa raiskaamaksi ainakin kerran elämänsä aikana. Miehillä vastaava osuus oli 2,0 prosenttia. Raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin Suomessa vasta vuonna 1994. Sen jälkeen maassamme on ollut useita hankkeita, joissa erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa on pyritty ehkäisemään.
Uutta velvoittavuutta seksuaaliväkivallan vastaiseen työhön saatiin, kun Suomi ratifioi Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli niin kutsutun Istanbulin sopimuksen. Suomen osalta sopimus astui voimaan 2015.
Sopimus on juridisesti velvoittava, laaja-alainen ihmisoikeussopimus, joka sisältää eri hallinnonaloille lukuisia velvoitteita naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi sekä uhrien tukemiseksi. Sopimus tunnistaa myös miehet uhreina. Sopimuksen artikla 25 velvoittaa perustamaan seksuaaliväkivallan uhrien tukemiseksi asianmukaisia, helposti saavutettavia tukikeskuksia, jotka voivat tarjota uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea ja neuvontaa.
Aluksi seksuaaliväkivaltaa kokeneet eivät saaneet yhdenvertaista palvelua eri puolilla Suomea
Istanbulin sopimuksen ratifioinnin jälkeen THL selvitti vuonna 2015 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta koko maan osalta raiskauksen uhrien hoitoketjujen tilanteen.
Kävi ilmi, että vain kolmessa sairaanhoitopiirissä oli kirjattu hoitoketju raiskauksen uhrien hoitamisesta ja ainoastaan yksi niistä oli ajantasainen. Yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa ei toteutunut ja seksuaaliväkivallan kokijat olivat eriarvoisessa asemassa perustuen asuinpaikkaansa.
THL alkoi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta koordinoida tukikeskusten perustamista alkuvuodesta 2016 yhdessä HUS Naistenklinikan, oikeuslääkäriaseman ja järjestöjen toimijoiden kanssa. Toiminnan suunnittelua varten perustettiin työryhmä, johon kuuluivat Naistenklinikan gynekologi Leena Laitinen ja kätilö Leena Malmi, yliopiston oikeuslääkäriasemalta oikeuslääkäri Antti Sajantila, THL:ltä oikeuslääkäri Aaro Mäkelä, projektikoordinaattori Suvi Nipuli ja kätilö, asiantuntija Katriina Bildjuschkin sekä järjestötoimijoista kriisityön kehittämispäällikkö Heli Heinjoki Raiskauskriisikeskus Tukinaisesta ja kehitysjohtaja Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystyksestä.
Nyt Seri-tukikeskuksia on ympäri Suomen
Suomessa oli aiemmin järjestöjen tarjoamaa palvelua raiskauksen kokeneille, mutta sopimuksen mukaisia tukikeskuksia ei ollut, joten toiminnan jokainen eri osa-alue pohdittiin erikseen. Lähtökohtana oli se, että raiskauksen kokeneen ei tarvitse tietää kuin yksi paikka, johon hakeutua tai soittaa. Sen jälkeen hänen hoitonsa koordinoidaan tukikeskuksesta käsin aina asiakkaan omaa tahtoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Ensimmäistä Seri-tukikeskusta perustettaessa luotiin malli, joka toimi pohjana tuleville Seri-tukikeskuksille Suomessa.
Tukikeskukset perustettiin ensin yliopistollisiin keskussairaaloihin. Sen jälkeen niiden ohjaukseen perustettiin niin kutsuttaja satelliittitukikeskuksia tai tukipisteitä.
Tavoitteeksi asetettiin, että Istanbulin sopimuksen edellyttämät Seri-tukikeskukset kattavat koko Suomen vuoden 2023 loppuun mennessä. Marraskuussa tavoitteeseen päästiin ja Suomessa on toiminnassa 25 akuuttivaiheen Seri-tukikeskusta tai -pistettä raiskauksen uhreille. Hyvinvointialueille suunnatun kyselyn perusteella 15 hyvinvointialueella on kirjattu palvelupolku tai hoitoketju seksuaaliväkivaltaa kohdanneille.
Miten tämä kaikki oli mahdollista seitsemässä vuodessa?
Tukikeskusten perustamiselle asetettiin ensin maltillinen tavoite saada toiminta alkamaan yliopistollisissa keskussairaaloissa. Seri-tukikeskuksen on oltava aina auki, joten toimiakseen sen on sijaittava päivystävässä sairaalassa. Väkivallan uhrin ja epäillyn tekijän tutkiminen eri paikoissa on sekä näytteenoton että uhrin psyykkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Kuten kaikessa kehittämisessä, myös tässä, on ollut vastustusta – osin resursoinnin puutteen, osin asian vaikeuden vuoksi. Kuitenkin hyvin pian toiminnan alettua on voitu todeta, että raskaudestaan huolimatta työ on palkitsevaa ja se koetaan merkityksellisenä.
Suomen Seri-tukikeskuskehittäminen on saanut kiitosta myös kansainvälisesti. Esimerkiksi YK:n CEDAW (The Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women) -raportissa Suomi sai kiittävää palautetta tehdystä työstä ja tukikeskusverkoston nopeasta valmistumisesta.
Toimintaa kehitetään edelleen, huolena kuitenkin säästötarpeet hyvinvointialueilla
Uuden palvelun käynnistymistä on alusta alkaen seurattu tiiviisti ja Seri-tukikeskusten tutkimus-, hoito- ja auttamistyötä kehitetään edelleen tutkimusnäyttöön perustuen. Ensimmäinen laaja tutkimus Seri-tukikeskuksen asiakkaiden voinnista, toipumisesta ja rikosprosessin edistymisestä on jo julkaistu. Aiheesta on tulossa myös kaksi väitöstutkimusta.
Seksuaaliväkivaltaa kokeneiden palvelut on kehittämisen aikana huomioitu myös hallitusohjelmissa. Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena oli laajentaa seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja valtakunnallista kattavuutta. Petterin Orpon hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on vahvistaa turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden saavutettavuutta.
Kuitenkin huoli hyvinvointialueiden varojen riittämisestä ja palvelujen leikkaamisesta seksuaaliväkivaltaa kokeneiden hoidosta on suuri ja valitettavasti osoittautunut jo todeksi hyvinvointialueilla, kun säästöjä haetaan.
Seri-tukikeskusten ja -pisteiden tiimit toimivat verkostossa, jota koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kehittämistyön aikana on julkaistu ohjeet akuuttivaiheen hoitoon, oikeuslääketieteelliseen tutkimiseen, psykososiaalisen jatkotuen antamiseen sekä hoitoreitin rakentamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi Seksuaaliväkivaltatyön perusteet -kirjan marraskuussa 2023.
Lue lisää:
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi (Julkari)
Seksuaaliväkivallan uhrin hoitoketju: HUS Seri-tukikeskuksen malli (Julkari).