Suomessa tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta eli sukuelinten silpomisesta (female genital mutilation, FGM) on asiakastyöhön vakiintunut termi ”naisten ympärileikkaus” ja vaikuttamistyöhön ”naisten sukuelinten silpominen”. THL, STM ja laaja ohjausryhmä ovat laatimassa aiheesta uutta toimintaohjelmaa, jossa käytetään WHO:nkin suosittelemaa termiä silpominen. Perinnettä harjoittavien yhteisöjen kanssa työtä tehtäessä suositellaan edelleen käytettävän termiä, jota yhteisö itse käyttää tai toivoo käytettävän.
FGM:n ehkäisytyössä on tärkeä muistaa aiheen sensitiivisyys: perinteen tärkeä merkitys yhteisöille, mutta yhtä lailla se, että FGM aiheuttaa terveysongelmia, loukkaa ihmisoikeuksia ja on Suomessa rikos.
Tietoa silpomisen yleisyydestä tarvitaan
Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, minkä verran Suomessa on tyttöjä ja naisia, jotka on silvottu tai ovat vaarassa joutua silvotuksi. EIGE (The European Institute for Gender Eguality) on tehnyt teoreettisen laskentamallin, jonka avulla näitä lukuja voidaan arvioida. Laskennassa otetaan huomioon FGM:n yleisyys lähtömaassa, kunkin maan yleinen silpomisikä sekä kustakin maasta lähtöisin olevien tyttöjen lukumäärä Suomessa.
Tekemiemme laskelmien perusteella Suomessa asuisi arviolta yli 10 000 silvottua tyttöä tai naista.
Riskissä joutua silvotuksi olisi arviolta 650–3000 tyttöä.
Suuri vaihtelu jälkimmäisessä arviossa liittyy olettamuksiin, että toisen sukupolven edustajista joko ketään ei silvota tai että silpominen on yhtä yleistä kuin edellisellä sukupolvella lähtömaassa.
FGM-perinteen ehkäisytyötä varten on tärkeä saada lisää tietoa perinteen haitoista, keinoista siihen puuttumiseksi ja jo silvottujen tyttöjen ja naisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemisesta. Tiedonsaannin parantamiseksi kysymys tyttöjen sukuelinten silpomisesta on sisällytetty useampiin THL:ssa meneillään tai suunnitteilla oleviin tiedonkeruisiin tai tutkimuksiin.
Silpomisen ehkäisy alkaa jo raskausaikana
Tyttöjen silpomisen ehkäisy alkaa jo raskausaikana. Äitiysneuvolassa kätilön ja terveydenhoitajan tehtävänä on keskustella perinnettä harjoittavasta yhteisöstä tai alueelta tulevan raskaana olevan naisen kanssa aiheesta. Ammattilaisen apuna on äitiyskortti, johon on vuodesta 2016 alkaen sisältynyt oma kohtansa FGM-tietoa varten.
Ehkäisevää työtä tulee jatkaa synnytyssairaalassa. Kätilön tehtävänä on keskustella aiheesta synnyttäjän kanssa. Tieto mahdollisesta toimenpiteestä tai ympärileikkauksen avauksesta kirjataan potilastietojärjestelmään, josta se kerätään mm. syntyneiden lasten rekisteriin.
Lastenlääkärin on hyvä ottaa asia puheeksi vauvan kotiinlähtötarkastuksessa ja välittää lastenneuvolaan tieto, että vanhempien kanssa on keskusteltu aiheesta.
Syntyneiden lasten rekisteri tietolähteenä
Vuonna 2017 saatiin Suomessa ensimmäistä kertaa tietoa synnyttäjien silpomisen yleisyydestä kaikkialta muualta paitsi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS). Rekisteriin oli kirjattu toista sataa synnyttänyttä naista, joille oli tehty FGM ja vajaa kymmenen, joille oli synnytyksen yhteydessä tehty avausleikkaus.
Kaksi kolmasosaa silvotuista synnyttäjistä oli alle 30-vuotiaita ja yksi kolmasosa ensisynnyttäjiä. Puolet oli ulkomaalaistaustaisia ja ulkomailla syntyneitä. Lähes puolet oli tullut Suomeen vuoden 2014 jälkeen, joten heistä ei vielä ollut saatavilla tietoa kielestä eikä synnyinmaasta.
Syntyneiden lasten rekisterin perusteella on selvää, että FGM:n ehkäisytyötä tulee jatkaa. Kun HUS:n tiedot pystytään rekisteröimään, saadaan kokonaiskuva Suomen tilanteesta ja voidaan luotettavasti seurata FGM:n yleisyyttä synnyttäneiden naisten keskuudessa.
Ehkäisytyön tueksi on tarjolla apua
Apua FGM:n ehkäisytyöhön on saatavilla esimerkiksi THL:n verkkosivuilta ja uudesta ammattilaisille suunnatusta verkkokoulutuksesta. Yhteistyö eri tahojen kesken on tärkeää ja varsinkin lastensuojelun konsultointi silpomisen uhkaa epäiltäessä edesauttaa selkiyttämään kuvaa tilanteesta. Huoli lapsen terveyden todennäköisestä vaarantumisesta riittää lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.
Jos herää epäily välittömästä silpomisen uhasta tai Suomessa asumisen aikana tehdystä silpomisesta, tulee ilmoitus tehdä välittömästi poliisille. Jos silpominen täyttää törkeän pahoinpitelyn kriteerit, rikos vanhenee vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Myös synnyttävien naisten joukossa voi olla niitä, joista ammattilaisen tulisi tehdä rikosilmoitus tai ainakin konsultoida poliisia.