Hallitus antoi huhtikuun lopussa esitysluonnoksen sosiaali- ja terveydenhuollon -asiakasmaksujen lainsäädännön muutoksista, joista ei ole toistaiseksi paljoa puhuttu julkisuudessa.
Yksi esitetyistä muutoksista on, että asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettaisiin jatkossa vuosittain hyvinvointialueindeksin mukaan. Indeksi seuraa 60-prosenttisesti palkkatason kehitystä, 30-prosenttisesti hintatason kehitystä ja 10-prosenttisesti hyvinvointialuetyönantajan sosiaaliturvamaksujen kehitystä. Aiemmin tasasuuruiset maksut ovat seuranneet täysin yleisen hintatason kehitystä ja maksuja on korotettu joka toinen vuosi.
Joitain poikkeusvuosia lukuun ottamatta palkat ovat historiassa nousseet hintoja nopeammin, ja näin on todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Siksi nyt esitetty indeksimuutos tarkoittaa hyvin todennäköisesti, että valtaosaan asiakasmaksuista tulee vastedes aiempaa suurempia korotuksia.
Petteri Orpon hallituskaudella asiakasmaksuja on korotettu useaan otteeseen. Vuonna 2024 tehtiin 10 prosentin indeksikorotus, ja vuonna 2025 maksuja korotettiin 22–45 prosenttia. Sen seurauksena esimerkiksi käyntimaksu erikoissairaanhoidon poliklinikalla on noussut kahdessa vuodessa 41,80 eurosta 66,70 euroon. Nyt esitetty muutos eroaa edellisistä, siinä, että se ei ole kertaluontoinen vaan tarkoittaa toistuvaa pienehköä korotusta.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan indeksimuutos korottaisi asiakasmaksuista kertyvää kokonaissummaa 10 vuodessa noin 64 miljoonaa euroa verrattuna nykylainsäädäntöön (ks. kuvio). Vertailun vuoksi todettakoon, että vuoden 2025 korotukset kasvattivat kokonaissummaa 150 miljoonaa euroa.
Kuvio. Asiakasmaksujen indeksimuutoksen arvioitu vaikutus asiakasmaksujen kokonaissummaan vuosina 2027–2036. Lähde: STM/hallituksen esitysluonnos.
Olisi perusteltua, että maksuja korotettaisiin samaa tahtia kuin eläkkeitä
Hallitus perustelee indeksimuutosta julkistalouden vahvistamisella, mutta asiakkaiden näkökulmasta muutos tarkoittaa pääosin kiristyvää toimeentuloa. Hallituksen esityksen mukaan noin 44 prosentilla väestöstä maksut kasvaisivat ja vain kahdella prosentilla, joillain pitkäaikaishoidon tulosidonnaisia maksuja maksavilla, maksut laskisivat. Loput eivät käytä maksullisia palveluita tai muutos ei muusta syystä koskettaisi heitä.
Asiakkaiden näkökulmasta olisi perusteltua, että maksut kasvaisivat samaa tahtia kuin heidän tulonsa. Kuitenkin THL:n laskelmien mukaan eläkeläiset maksavat yli puolet asiakasmaksuista kertyvästä kokonaissummasta (pl. tulosidonnaiset maksut). Eläkkeitä korotetaan pääosin tai kokonaan yleisen hintatason mukaisesti eli hitaammin kuin mitä maksuja jatkossa nostettaisiin.
Palkansaajat ja yrittäjät maksavat noin kolmanneksen asiakasmaksuista. Heille taas ansiotason kehitykseen sidottu maksu voi olla perustellumpi.
Helpotusta maksutaakkoihin tietojärjestelmiä kehittämällä
Asiakasmaksuista kertyvät erittäin suuret maksutaakat ovat yleisempiä Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa (WHO 2023). Nyt esitetty muutos veisi valtaosan asiakasmaksujen maksajista taloudellisesti vähitellen yhä ahtaammalle. Jos muutos toteutetaan, olisi tärkeää suojata vähävaraisten maksukykyä muilla keinoin.
On hyvä, ettei esitetty indeksimuutos vaikuttaisi maksukaton tasoon, eli siihen, kuinka paljon asiakasmaksuja voi asiakkaalle kertyä vuodessa ennen kuin palvelu on maksutonta. Olisi kuitenkin kohtuullista, että palveluiden järjestäjät, eli hyvinvointialueet, vastaisivat maksukaton seuraamisesta, ei asiakas itse. Tämä edellyttää alueiden tietojärjestelmien kehittämistä.
Toiseksi toimeentulotuesta voidaan korvata vähävaraisimpien potilaiden asiakasmaksuja. Jos maksut uhkaavat vaarantaa asiakkaan maksukyvyn, niiden alentaminen pitäisi lain mukaan olla ”ensisijaista” toimeentulotukeen nähden. Käytännössä ensisijaisuus toimii kuitenkin heikosti: keräämiemme tietojen mukaan vain noin kolmannes hyvinvointialueista tarjoaa mahdollisuutta alentaa tasasuuruisia maksuja.
Erinäisten tulotodistusten toimittamien yksittäisten asiakasmaksujen alentamista varten ei ole hallinnollisesti kovin tehokasta. Jos alueet saisivat tietojärjestelmistään tiedot perustoimeentulotuen saajista, voitaisiin maksut jättää automaattisesti perimättä toimeentulotuen saajilta.
Lue lisää
Sosiaali- ja terveysministeriö. Lausuntopyyntö ehdotuksesta siirtää ensihoidon ja ambulanssikuljetusten rahoitusvastuu Kelalta hyvinvointialueille sekä eräistä asiakasmaksulainsäädännön muutoksista.
WHO (2023). Can people afford to pay for health care? Evidence on financial protection in 40 countries in Europe.