Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto hoitavat yhdessä koronaepidemiaa – vai hoitavatko?

Koronaepidemian aikana terveydenhuollon järjestelmää on maassamme viritetty huippukuntoon. Samalla kunnista on tullut kuitenkin vakavia viestejä siitä, ettei sosiaalihuollon varautuminen ole läheskään samalla tasolla. Viestit kertovat, että osassa sosiaalihuollon palvelujärjestelmää ollaan jo toimintakyvyn äärirajoilla.

Tiedämmekö, mitä sosiaalihuollon palveluissa tällä hetkellä tapahtuu?

Sosiaalihuolto on tukenut terveydenhuoltoa

Koronavirus on paitsi tartuntoja ja sairastamista myös taloudellista ahdinkoa, osattomuutta ja psyykkistä kuormaa. Sosiaalihuolto tukee terveydenhuoltoa varmistamalla selustaa ja pitämällä huolta ihmisistä, joille poikkeusolot voivat olla erityisen vaikeita ja jopa vaarallisia.

Esimerkiksi etsivä lähityö on hakeutunut vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten luo, kotihoito on turvannut ikäihmisten kotona asumista ja sosiaalityössä asiakkaita on tavoiteltu puhelimitse ja varmistettu, että asiat ovat riittävän hyvin.

THL kokoaa tilannetietoa myös sosiaalihuollosta

Koronatilanne on tuonut esille sosiaalihuollon haavoittuvuuden. Koska kuntia tai kuntayhtymiä laajempia rakenteita palvelujen järjestämiseksi ei ole,  esimerkiksi resurssien tasaaminen ja erityisosaamisen jakaminen on saattanut takkuilla

Tiedon saaminen sosiaalihuollon tilasta on ollut vaikeaa, mikä on vaikeuttanut toiminnan ohjaamista kansallisesti.

THL on alkanut koota tilannetietoa myös sosiaalihuollosta ja selvittää etenkin heikoimmassa asemassa olevien sosiaalipalvelujen asiakkaiden tilannetta korona-epidemian aikana ja sen jälkeen. Kerromme tuloksista myöhemmin verkkosivuillamme.

Miten toimii sote-integraatio poikkeusoloissa?

Kun sosiaalihuollon paikalliset toimijat ovat hakeneet ratkaisuja ongelmatilanteisiin, ne ovat joutuneet liian usein ponnistamaan matalalta ja yksin.

Kattavammat alueelliset rakenteet eivät välttämättä riittävästi tunnista tai edes havaitse sosiaalihuollon yhteistyötarpeita esimerkiksi hoitotyössä ja tartuntatauteihin liittyvissä kysymyksissä. Korona on tuonut esille tarpeen vahvistaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä varautumista.

Epidemia iskee pahiten huono-osaisimpiin kanssaihmisiin 

Koronakriisissä on havaittu, että  epidemia vaikuttavaa vahvimmin huono-osaisimpiin, lähiöalueilla asuviin ja maahanmuuttajiin. Ensimmäiset tiedot näyttävät siltä, että tällaisissa tilanteissa herkimmin pystyvät reagoimaan erilaiset liikkuvat palvelut, etsivä työ, ruuan jakelutoimijat sekä järjestöt ja kansalaisyhteiskunnan toimijat yhdessä sosiaalityön kanssa.

Tilanteen kriisiytyessä, kuten nyt, aikuissosiaalityö kokonaisvastuun kantajana kunnissa on noussut tärkeään rooliin.

Poikkeusoloissa nousee esiin uudenlaisia palvelutarpeita

Poikkeusolojen, rajoitusten sekä epävarmuuden ja huolen pitkittyessä tulee varautua kokonaan uudenlaisiin palvelutarpeisiin.

Ne voivat olla sellaisia, joita ei pysty ennakoimaan aiempien taantumien tai kriisien perusteella. Myös globaalit ilmiöt, kuten  maailmanlaajuisen järjestyksen horjuminen ja siitä nouseva ahdistuneisuus voivat vaikuttaa ihmisiin.

Osa hyvinvointivaltion palveluista voidaan järjestää niin sanotusti ilmiölähtöisesti, ja toimijat työskentelevät aiempaa herkemmällä otteella parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta.

Korona opettaa meitä kovalla kädellä. Se tekee näkyväksi sosiaalihuollon vahvuuksia, kuten ammatillista vastuunkantoa, toiminnallista joustavuutta, ihmisläheisyyttä ja luovuutta.

Mutta samalla se kertoo, missä kohden palvelujärjestelmä ontuu. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankehaku on auki ja sen tavoitteet antavat erinomaisen tilaisuuden tarttua palvelujen yhteensovittamisen ongelmiin ja löytää niihin ratkaisut.

Lue lisää:

Koronaepidemian sosiaaliset vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin asiakkaisiin ja heidän palveluihinsa -hankkeen sivut
THL

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.