Yhteiskuntamme on vahvassa muutoksessa. Väestö ikääntyy ja eläköityy, syntyvyys laskee, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyvät. Lisäksi ilmastonmuutoksella on seurauksia, joihin on välttämätöntä reagoida. Nykyisillä keinoilla ei kyetä vastaamaan näihin monimutkaisiin haasteisiin. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja, jotta voimme jatkossakin tuottaa kestävää hyvinvointia.
Sosiaaliset innovaatiot vastaavat aikamme haasteisiin. Ne tarjoavat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja olemassa oleviin ja tuleviin yhteiskunnan tarpeisiin.
Sosiaaliset innovaatiot ovat tärkeä väline ylläpitää sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja yhteisöt löytävät toisensa, sillä yksittäiset toimijat tai hallinnonalat eivät kykene ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Tarvelähtöisessä kehittämisessä täytyy huomioida kaikki toimijat ja kohderyhmät, joita yhteiskunnallinen ongelma koskettaa tai jotka voivat siihen vaikuttaa. Vuoropuhelu synnyttää ideoita ja auttaa yhdistämään valmiita rakenteita uusilla tavoilla!
Sosiaaliset innovaatiot liittyvät vahvasti aikaan ja toimintaympäristössä tunnistettuihin tarpeisiin. Nyt itsestään selvyytenä pitämämme palvelut tai toiminnot ovat aikanaan olleet sosiaalisia innovaatioita, kuten äitiys- ja lastenneuvola, peruskoulu tai maksuton kouluruokailu. Uudempina esimerkkeinä mainitaan usein Asunto ensin -toimintamalli ja Ohjaamo-toiminta.
Sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen vaatii tietoa, yhteistyötä, osaamista ja tukea
Kun ratkaistaan moninaisen ja monimutkaisen nykymaailman haasteita, niin tiedon, osaamisen ja monialaisen yhteistyön merkitys korostuu. Kehittäjillä pitää olla tietoa ja ymmärrystä kehitettävästä asiasta ja arjen tarpeesta, johon sosiaalinen innovaatio tuo ratkaisun. Päättäjät ja rahoittajat tarvitsevat tietoa erityisesti innovaatioiden vaikuttavuudesta. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia kumppanuuksia, joissa vuoropuhelu synnyttää uusia ideoita ja auttaa yhdistämään valmiita rakenteita uusilla tavoilla.
Sosiaaliset innovaatiot tarvitsevat pitkäjänteistä panostusta myös päättäjiltä. Kehittämistyö tuottaa parhaan vaikuttavuuden, kun tulokset juurtuvat ja leviävät. Se vaatii toimintaympäristön, jossa järjestelmä tukee sosiaalisia innovaatioita ja kehittäjät saavat riittävästi resursseja.
Eikä vähiten, kehittämistyössä tarvitaan myös innovaatio-osaamista, kuten ongelmanratkaisukykyä, menetelmäosaamista, päämäärätietoisuutta, tiimityö- ja verkostoitumistaitoja sekä kykyä itsearviointiin.
Yhteiskehittämistä, kehittämiskumppaneiden löytämistä, osaamisen lisäämistä sekä valmiiden innovaatioiden levittämistä ja hyödyntämistä pitää kuitenkin tukea ja antaa sille lisäpotkua.
Osaamiskeskus edistämään innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa
Suomessa on valmisteltu viime vuoden aikana sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusta Euroopan unionin aloitteesta ja tuella. Suomen osaamiskeskuksen perustana toimii Innokylä, joka on vakiintunut osaksi kansallisia kehittämistyön rakenteita erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla, mutta sopii kaikenlaisen kehittämistyön kotipesäksi.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on tukea innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa sekä helpottaa niiden arviointia. Se lisää kehittäjien innovaatiokyvykkyyttä jakamalla työkaluja ja osaamista, kokoaa yhteen keskeisiä verkostoja ja tukee kehittäjien ja rahoittajien välistä vuorovaikutusta. Lisäksi osaamiskeskus toimii osana EU:n osaamiskeskusten verkostoa ja varmistaa tiedonvaihdon ja vertaisoppimisen. Suomen osaamiskeskuksen toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen on haettu rahoitusta osana kuuden EU-jäsenmaan konsortiota.
Lisää aiheesta:
Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskus otti neljä uutta askelta (THL) Uutinen 30.1.2024