Sote- ja maakuntauudistuksen sivutuotteena syntyy uusia tietojärjestelmiä. Kanta-palvelut laajenevat tulevaisuudessa käsittämään enemmän myös sosiaalihuollon asiakirjoja. Liian vähän keskustellaan siitä, että mitäs jos tiedolla johtamisessa huomioitaisiin sosiaalihuollon vaikuttavuus yhtenä olennaisena laatukriteerinä?

Vaikuttavuudella tarkoitamme, että palvelut lisäävät asiakkaan hyvinvointia tai estävät sitä heikkenemästä. Silloin ei riitä, että asiakkaan kanssa on tehty suunnitelma hänen elämäntilanteen parantamiseksi, vaan suunnitelman toteutumista on myös seurattava. Saako asiakas tarvitsemansa palvelut ja tekeekö  sosiaalihuollon ammattilainen sen minkä lupaa?

Parhaimmillaan  asiakastiedot liikkuisivat palveluiden välillä eikä asiakkaan olisi tarve toistaa samoja asioita eri paikoissa. Sekä asiakkaan että sosiaalityöntekijän pitäisi nähdä helposti palvelutarpeen arvioon kirjatut tiedot. Näitä tietoja voitaisiin suoraan hyödyntää asiakassuunnitelmassa, joka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa.

Asiakassuunnitelman ja palvelutarpeen arvioinnin sisältö on jo säädetty sosiaalihuoltolaissa, mutta pelivaraa on siinä miten asiat kirjataan. Ne voidaan kirjoittaa tavallisena tekstinä tai ainakin osin valita valmiista vaihtoehdoista.

Pieni häivähdys digitalisaation mahdollisuuksista on saatu toimeentulotukiuudistuksessa, kun perustoimeentulotuesta saadaan ennen näkemättömän tarkkaa tietoa ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.

Olkoonkin, että parhain data on saatavilla vain Kelan työntekijöille.

Datan hyödyntäminen tehostaa palveluita

Asiakkaalla on tietenkin aina oikeus omiin tietoihinsa, ja kunhan sosiaalihuollon tiedot alkavat karttua Kanta-palveluihin, voi asiakas katsoa itse mitä hänen elämäntilannettaan on kuvattu. Voi olla, että asiakkaalle riittää, että suunnitelmaan on kirjattu sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan kanssa sovitut tavoitteet, ja miten niiden toteutumista seurataan.

Palveluiden vaikuttavuuden seuraamiseen tarvitaan kuitenkin dataa, jonka analysoiminen kertoo, mitkä tekijät ihmisen elämässä edistävät tai estävät saavuttamasta tavoitteita. Ja vastaavasti, minkälaiset menetelmät tukevat tavoitteiden saavuttamista, miten asiakas saa tarvitsemansa palvelut vai onko palveluissa merkittäviä puutteita. Kaikki tämä tieto voidaan kirjata rakenteistettuna siten, että palveluiden vaikuttavuutta  päästään arvioimaan.

Parhaimmillaan samaan asiakassuunnitelmaan ja sen seurantaan saadaan näkyville asiakkaan ja työntekijän mahdollisesti toisistaan poikkeavat näkemykset.

Ei digitalisaatio tietenkään autuaaksi tee. Asiakastietojen tallentaminen muodossa, josta voidaan jalostaa päätöksentekoa palvelevia indikaattoreita, tarjoaisi kuitenkin mahdollisuuden kehittää asiakasta tukevia palveluita. Tiedämme hyvin, että erillisiä lomakkeita ei kannata täytellä vaikuttavuuden arvioinnin tähden.

Sosiaalityössä karttuu niin paljon tietoa yksilöllisistä elämäntilanteista, että olisi sääli jättää se hyödyntämättä, yhtä hyvin asiakkaiden hyvinvoinnin kuin sote-uudistuksen säästötavoitteiden vuoksi.

Lue lisää:

Minna Kivipelto ym., Vaikuttavaa aikuissosiaalityö – arviointimalleista mittareihin. Tutimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. THL, Raportti 2013/8.

Paula Saikkonen, ym., Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Kunnallisalan kehittämissäätiö 2015.

IV Sosiaalialan arviointiverkoston tapaaminen: mittarit matriisiin.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *