Sote-uudistuksen kansallisen valmistelun toistama fraasi ”toimeenpano ratkaisee uudistuksen onnistumisen” on lattea mutta paikkansa pitävä. Lait, hallintopäätökset, mallit ja suunnitelmat ovat aina pelkkää paperia kunnes ne viedään käytäntöön. ”Huonosta” mallista voi sovittelemalla ja venyttämällä saada siedettävän käytännön, kun toimeenpanoon panostetaan. ”Hyvästä” mallista saa huonon käytännön, kun toimeenpanoon ei panosteta.

Malleilla ei sinänsä ole ominaisuutta hyvä tai huono, vaan niiden arvo muotoutuu eri toimijoille vasta kun niitä sovelletaan ja toteutetaan paikallisissa olosuhteissa.

Palvelujärjestelmä on toimintaa

Viime vuosikymmeninä sosiaalista todellisuutta, järjestelmiä ja ”yhteiskuntaa” on yhteiskunta- ja sosiaalitieteissä alettu tarkastella käytäntöperustaisesti ja systeemisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja muita palvelujärjestelmiä jäsennetään tällöin toisiinsa kytkeytyvinä ja limittyvinä sosio-teknisinä systeemeinä ja käytäntöinä, jotka muovaavat toinen toisiaan ja jotka voivat olla toinen toistensa edellytyksiä ja toimivuuden ehtoja, huonossa tapauksessa toimivuuden esteitä.

Toiminta on tavallisesti vakiintunut käytännöiksi, jotka toistuvat uudelleen ja suurin piirtein samaan tapaan. Palvelujärjestelmä jäsentyy tällöin esimerkiksi asiakastason palvelukäytännöiksi, tiedon hallinnan käytännöiksi, ohjauksen, johtamisen, koordinaation sekä hallinnon ja rahoituksen käytännöiksi. Toiminta ylläpitää ja uusintaa palvelujärjestelmää.

Palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat lait, sopimukset, strategiat, periaatteet ja säännöt sekä erilaiset mallit ovat kuvauksia siitä, millaisia toimijoita palvelujärjestelmässä on, mikä näiden rooli ja vastuu on, miten näiden tulee toimia jne. Lait, periaatteet ja mallit realisoituvat kuitenkin vasta, kun niitä noudatetaan tai kun niiden mukaisesti toimitaan. Laki tai sopimus, jota kukaan ei noudata tai jota kierretään, jää pelkäksi kuriositeetiksi.

Palveluintegraatio edellyttää yhteistoiminnallisuutta ja uudenlaista johtajuutta

Sote-uudistuksen ehdotettu valinnanvapausmalli ja toisaalla palvelujen integraatio nähdään paljolti yhteen sopimattomana yhtälönä. Lakiehdotuksissa asiaa on kuitenkin mietitty. Maakunta määrittelee ja kuvaa palvelukokonaisuudet ja -ketjut sekä asettaa toiminnalle mitattavat tavoitteet. Maakunnan tulee sovittaa sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen myös maakunnan muiden palvelujen sekä kuntien ja valtion palvelujen kanssa. Palvelun moninaisten tuottajien velvollisuus on tuottaa ja sovittaa yhteen palveluja maakunnan määrittelemissä palvelukokonaisuuksissa ja -ketjuissa. Asiakastasolla palvelujen yhteensovittaminen ja asiakkaan palvelukokonaisuuden koordinaatio toteutetaan asiakassuunnitelman avulla. Tietotekniikka toimii ihmisten vuorovaikutusta välittävänä elementtinä.

Jotta palvelujen integraatio saadaan toimimaan näin haasteellisessa mallissa, on toimeenpanoon panostettava erityisen huolellisesti. Jos toteutetaan vain lain edellyttämät hallinnolliset uudistukset, ei hyvää seuraa. Valmistelu maakunnissa edellyttää järjestäjän, tuottajien ja asukkaiden/asiakkaiden moninaista vuoropuhelua, yhteistoimintaa ja yhteiskehittämistä.

Palvelujen järjestäminen uusissa maakunnissa erotettuna tuotannosta on toimintaa, jollaista Suomessa ei aiemmin ole ollut.

Palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja tulee kuitenkin suunnitella yhdessä tuottajien, asukkaiden ja asiakkaiden kanssa.

Järjestäjän on osattava ryhmitellä asukkaita, asiakkaita ja palveluja, määriteltävä ja sovitettava palvelukokonaisuudet asiakasryhmien tarpeiden perusteella sekä opeteltava käyttämään moninaisia tuottajien ohjauksen työkaluja.

Palveluintegraation toteutuminen edellyttää palvelutuotannossa uudenlaista jaettua johtajuutta. Palveluntuottajien on opittava tekemään entistä paremmin yhteistyötä keskenään ja sovittava pelisäännöistä. Ammattilaisten on orientoiduttava moniammatillisesti, noudatettava yhteisiä kirjaamisen sääntöjä ja käytettävä yhteistä kieltä. So- ja te-ammattikulttuurit on yhtenäistettävä. Asukkaiden ja asiakkaiden on oltava entistä omatoimisempia, osaavampia sekä osallistuttava aktiivisesti palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen.

Sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksenä on koko järjestelmän läpäisevä systeeminen toimintakulttuurin muutos järjestelmä- ja professiokeskeisestä toiminnasta yhteistoiminnalliseen ja asiakaskeskeiseen toimintaan. Tämä ei tapahdu vuodessa tai parissa. Vaikka ehdotetut lait tulisivat hyväksytyksi, niin integraation kehittyminen on hidas ja aikaa vievä prosessi – toki hyvää pohjatyötä on tehty jo pitkään.

Kiersin ministeriöiden maakuntakierroksella kevään aikana noin kymmenessä maakunnassa fasilitoimassa integraatiota käsittelevää työpajaa. Maakunnissa ollaan hyvin tietoisia koko järjestelmän läpäisevästä muutostarpeesta – työn määrä on valtava.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *