Asiakaskeskeisyys”, ”asiakastarpeet.” Tuttuja sanoja keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Vähemmän on keskusteltu, keitä nämä asiakkaat itse asiassa ovat.
Jos julkinen keskustelu ja lainvalmistelu perustuvat vain mielikuviin, voi monen asiakasryhmän tarpeet ja käyttäytyminen tulla uudistajille yllätyksenä.
Perustason palvelujen, yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaskunta on hyvin vakiintunutta. Palvelujärjestelmän uudistus voi muuttaa tämän pitkän ajan kuluessa syntyneen tasapainon.
Vihjeitä ja heikkoja signaaleja mahdollisista muutoksista voi löytyä tuoreimmista tilastoista.
Julkinen perusterveydenhuolto kuuluu lasten elämään
Julkiset perusterveydenhuollon palvelut ovat osa lähes jokaisen lapsen elämää. Terveyskeskukset antavat palveluja käytännössä jokaiselle maamme 0-6-vuotiaalle.
7-14 vuotiaistakin suurella enemmistöllä on ollut joku kontakti vuoden aikana terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen lääkärin oli tavannut yli puolet, mutta viidennes oli käväissyt myös yksityisen lääkärin luona.
Terveyskeskusten järjestämää suun terveydenhuoltoa on vuoden aikana saanut noin kaksi kolmasosaa alaikäisistä.
Vertailun vuoksi lastensuojelun palvelujen asiakkaina Suomen noin miljoonasta alaikäisestä oli noin 90 000. Joukko on kiistatta kasvanut, sillä vuonna 1995 luku oli 33 000. Yhteiskunnan päätöksillä on tietoisesti lisätty lastensuojelun palveluja.
Kaikki aikuiset eivät käytä julkista perusterveydenhuoltoa
Tuoreimman tiedon mukaan terveyskeskusten palveluja käytti noin 3,7 miljoonaa asiakasta. Työikäisistä (25–64-vuotiaista) terveyskeskuspalveluja käytti noin 40 %. Parhaassa ”valinnanvapausiässä” 25–64-vuotiaana käydään siis usein muualla kuin terveyskeskuksessa. Työnantajat tarjosivat 1,7 miljoonalle työntekijälle sairaanhoitopalveluja osana työterveyshuoltoa.
Kaikki eivät ole terveyskeskuksen asiakkaita eläkeläisinäkään. 65–74-vuotiaista terveyskeskuksen asiakkaina oli hiukan yli 60 %. Ehkä työterveyspalveluihin tottuneet ovat viihtyneet yksityisten palveluiden asiakkaina eläkkeelle siirryttyäänkin?
Eläkeikäiset käyttävät Kelan korvaamia yksityisiä lääkäripalveluja enemmän kuin työikäiset. 85-vuotiaista tai vanhemmista terveyskeskuksen asiakkaina oli 85 %. Reilusti yli kolmannes käytti Kelan korvaamia yksityislääkäripalveluja vielä 85 vuotta täytettyään.
Valinnanvapaustahtoa näyttää olevan yllättäen vanhimmallakin ryhmällä.
Vain harvat julkisessa suun terveydenhuollossa
Alle kolmannes aikuisista on käyttänyt suun terveydenhuollon palveluja terveyskeskuksessa. Luku laskee tasaisesti kohti vanhempia ikäryhmiä.
Yli 85-vuotiaista enää alle 20 % on käynyt suun terveydenhuollossa terveyskeskuksessa. Kelan tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista hiukan yli 20 % on yksityisten hammaslääkärien asiakkaita.
Paikkaavatko ihmiset suun terveydenhuollossa itse palveluvajetta? Koko väestöstä yli kolmannes oli saanut yksityisiä hammaslääkäripalveluja.
Erikoissairaanhoidon asiakaskunta on vakaa
Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat elämänsä aikana käytännössä kaikki, vajaa kolmannes väestöstä on sen asiakkaana vuoden kuluessa.
Tilanne on pysynyt vakaana vuosia. Erikoissairaanhoidossa hoidettiin 1,8 miljoonaa henkilöä – psykiatrian palveluja lukuun ottamatta. Vuodeosastolla hoidettiin 640 000 potilasta. Kymmenen vuotta aiemmin vuodepotilaita oli 660 000.
Yli puolet vuodeosastolla hoidetuista olivat 16–64-vuotiaita. Vuodeosastohoitoa saaneiden osuus ikäluokasta oli melko lailla sama ikäluokasta riippumatta.
Erikoissairaanhoidon avopalveluissa, eli ”poliklinikalla” kävi 1,7 miljoonaa potilasta, hekin tasaisesti kaikista ikäluokista. Yleisin syy käyntiin olivat kasvaimet.
Trenditieto löytyy poliklinikkapalveluillekin. Seitsemän vuotta aiemmin kävijöitä oli 1,6 miljoonaa.
Kaikki ikääntyneet eivät käytä vanhustenpalveluja
Sosiaalihuollon asiakaskunnasta tilastot kertovat vähän. Parhaiten lukuja löytyy ikääntyneiden palveluista. Niitä käytti viidennes 75 vuotta täyttäneistä, ja 44 prosenttia 85 vuotta täyttäneistä.
Yli puolet 85 vuotta täyttäneistä ei siis käyttänyt ikääntyneiden palveluja. Vaikka ikääntyneiden palveluiden asiakasmäärä oli vuoden 2014 lopussa suurempi kuin 2000-luvun alussa, oli palveluja käyttäneiden osuus ikääntyneistä laskenut.
Laitos- ja asumispalvelujen 75-v käyttäneitä asiakkaita oli vuonna 2000 noin 42 000 ja vuonna 2014 noin 57 000. Palvelukuorma on siis kasvanut 14-vuoden aikana 7000 vanhuksen verran koko maassa.
Säännöllisessä kotihoidossa oli vuonna 2014 65 vuotta täyttäneitä 66 000. Kolmessatoista vuodessa on maamme säännöllisen kotihoidon asiakaskunta kasvanut 15 000 vanhuksella.
Sote-uudistus voi muuttaa asiakkaiden käyttäytymistä
Uudistetut sosiaali- ja terveyspalvelut voivat herättää kiinnostusta niissä, jotka tällä hetkellä ovat mieltyneet yksityisiin palveluihin. Uudet palvelut voivat kiinnostaa esimerkiksi eri-ikäisiä eläkeläisiä ja suun terveydenhuoltoa tarvitsevia aikuisia.
Myös työterveyshuollon asiakkaiden voi ajatella kokeilevan, kummat palvelut, uudet julkiset vaiko yksityiset ovat mieluisammat.
Erikoissairaanhoidon asiakaskunta on sen sijaan vakaa ja asiakasmäärät riippuvat ihmisten sairastavuudesta. Sote-uudistus ei ehkä vaikuta tähän asiakaskuntaan kovin paljon.
Erikoissairaanhoidon asiakkaiden tasainen trendiviiva voi tietenkin tehdä mutkan alaspäin, jos peruspalvelut tai yhteiskunnan muut toimet onnistuvat vähentämään sairastavuutta. Tai jos erikoissairaanhoidossa luovutaan joidenkin asioiden tekemisestä esimerkiksi puuttuvan lääketieteellisen näytön tai kustannusten vuoksi.
Erikoissairaanhoidon tarpeen jyrkkä kasvu taas edellyttäisi sairastavuuden lisääntymistä, mitä ei, jos yhteiskuntaolot pysyvät vakaina, taida onneksi olla näköpiirissä.
Tilastotietoihin kannattanee palata, sitten kun tiedämme enemmän siitä kuka saa valita, missä saa valita ja mitä saa valita.
Lue lisää:
Tilastot, THL