Suomen hallitus päätti elokuun lopun budjettiriihessä rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamista. Lupaviranomaista koskeva lainsäädäntö on menossa eduskuntakäsittelyyn tämän syksyn aikana – pitkän valmistelun jälkeen. Toteutuessaan laki purkaa moninkertaista byrokratiaa, joka on estänyt rekisteritiedon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamien tietojen hyödyntämistä.

Samalla avautuvat laajempaan käyttöön ne tietovarannot, joiden käyttöön joillakin organisaatioilla – kuten THL:llä – on käytännössä ollut lähes yksinoikeus.

Julkisia tietovarantoja on usein verrattu öljy- tai kaivosteollisuuteen. Vertaus on monilta osin osuva. Luonnonvarojen, kuten julkisten tietovarantojenkin, taloudellinen potentiaali jää toteutumatta, jollei valtio luo edellytyksiä niiden hyödyntämiselle ja jalostamiselle korkean lisäarvon lopputuotteiksi.

Toisaalta vertaus on epäonnistunut, koska toisin kuin luonnonvarat, data ei kulu käytössä. Datan aktiivinen käyttö parantaa sen laatua ja jakamalla tietoa voidaan luoda uutta tietoa.

Datan, kuten luonnonvarojenkin, hyödyntämiseksi on pohdittava myös yritysten roolia. Mikä rooli niillä on datan jalostajina ja hyödyntämisessä?

Tasapainoilua yksityisen ja julkisen intressin välillä

Onko hallituksen päätösten myötä Suomella sitten mahdollisuuksia kehittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen tietovarantojen hyödyntämisen ja jatkojalostamisen edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi? Millä erityisillä vahvuuksilla Suomi voi kisata globaaleilla terveys- ja hyvinvointimarkkinoilla tai houkutella monikansallisia yrityksiä investoimaan tai sijoittumaan Suomeen?

Vastauksen löytämiseksi näihin isoihin kysymyksiin on osattava käydä tiivistä, ymmärrystä ja luottamusta kasvattavaa dialogia yritys- ja tutkimuskentän terävimmän kärjen kanssa. Avoimessa taloudessa yritysten menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on keskeinen yhteiskunnan menestymisen lähde.

Tarvitaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden ekokosysteemi, joka ymmärtää korkeatasoisen osaamisen, tietovarantojen laadun ja hyödyntämisen merkityksen, ja joka osaa tunnistaa ratkaisemattomia tarpeita. Ja ennen kaikkea toimijoiden on pystyttävä panemaan toimeksi, ei riitä että vain keskustellaan asiantuntevasti.

Sote-tietojen hyödyntämiseen kohdistuu yhtälailla odotuksia uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksi Suomeen. Tämä edellyttää, että julkisen sektorin on voitava vastata yritysten tarpeisiin, joihin lähtökohtaisesti liittyy aina liiketoimintaintressejä.

Tasapainottelu yleisen ja yksityisen intressin välillä ei tule katoamaan, nykymaailmassa sen kanssa pitää pystyä elämään.

Ongelmia ja riskejä pystytään varmasti osoittamaan ja niihin vedoten hankkeen käytännön eteneminen voi muodostua hyvinkin tahmeaksi. Silloin saattaa käydä, että maailma menee oikealta ja vasemmalta ohi ja Suomen mahdollisuudet toimia terveys- ja hyvinvointialan edelläkävijänä jäävät haaveeksi.

Joka tapauksessa on selvää, että sote-tietojen hyödyntämisessä pitää pystyä osoittamaan, että riskit pystytään toiminnassa hallitsemaan. Toisaalta toiminnan rakentamista voisi parhaiten siivittää innostunut ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumista mahdollistava yhteistyön ilmapiiri.

Lue lisää

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 
Valtioneuvoston tiedote 31.8.2017

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *