Suomi on ollut pitkään niiden maiden joukossa, jossa äitiys- ja imeväiskuolleisuus on ollut alhainen. Vuonna 2015 imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden oli 1,7 – vain 97 lasta kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana. Määrä oli alhaisin Suomessa tilastoitu.

Kansainvälisissä lehtikirjoituksissa on tuotu esille, että äitiyspakkaus olisi ensisijainen syy Suomen alhaiseen imeväiskuolleisuuteen. Kirjoituksissa on unohdettu muut imeväiskuolleisuuteen vaikuttavat tekijät. Suomen alhaiseen imeväiskuolleisuuteen on useita eri syitä, esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloiden toiminta, perhepolitiikka, lääketieteen saavutukset, ravitsemuksen ja hygienian parantuminen sekä lisääntynyt vauraus.

Äitiyspakkaus rohkaisi palvelujen pariin

Äitiyspakkauksen ja imeväiskuolleisuuden välillä ei liene suoraa yhteyttä, mutta perhepolitiikalla ja säädöksillä on. Äitiyspakkauksen jakaminen käynnistyi vuonna 1938 vähävaraisille synnyttäjille. Ensimmäisinä vuosina äitiysavustuksen myönsi ja maksoi synnyttäjän kotikunnan huoltolautakunta. Tuohon aikaan oltiin huolissaan syntyvyyden alenemisesta ja korkeasta lapsikuolleisuudesta: 1930-luvun loppupuolella lähes joka kymmenes syntynyt lapsi kuoli ensimmäisenä elinvuotenaan.

Vuonna 1949 äitiysavustus (äitiyspakkaus tai äitiysraha) mahdollistui kaikille raskaana oleville. Alkuvuosista lähtien äitiysavustuksen saannin edellytyksenä on ollut raskaustodistus. Äitiysneuvolasta tai lääkäriltä saatavasta todistuksesta selviää, että raskaus on kestänyt 154 päivää ja että raskaana oleva on käynyt terveystarkastuksessa ennen viidettä raskauskuukautta.

Äitiyspakkaus oli yhteiskunnan tervetulotoivotus uudelle perheenjäsenelle. Tällä tavoin raskaana olevia rohkaistiin käyttämään äitiyshuollon palveluja ja äidit saivat pääsyn julkisiin terveydenhuoltopalveluihin. Perhepolitiikka myös rohkaisi äitejä huolehtimaan omasta ja lapsen terveydestä.  Vuodesta 1994 lähtien äitiysavustus on ollut Kelan vastuulla. Kelan mukaan nykyisin lähes kaikki ensimmäistä lastaan odottavat äidit valitsevat äitiyspakkauksen ja vain kolmasosa kaikista äideistä valitsee sen sijasta rahan 140 €.

Äitiys- ja lastenneuvoloilla on tärkeä rooli

Suomessa ensimmäiset äitiys- ja lastenneuvolat perustettiin 1920-luvulla. Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista (224/1944) sääti kuntien velvoitteesta järjestää äitiys- ja lastenneuvolapalvelut osana perusterveydenhuoltoa. Neuvolapalveluihin sisältyvät säännölliset määräaikaiset terveystarkastukset sekä terveysneuvonta. Säännöllinen seuranta auttaa ehkäisemään sairauksia ja tunnistamaan riskit varhaisessa vaiheessa ja tarjoamaan terveysneuvontaa ja muuta tukea sitä tarvitseville.

Vanhempia on muun muassa neuvottu käyttämään äitiyspakkauksen pahvista pakkausta vastasyntyneen ensivuoteena. Pakkaus on hygieeninen ja turvallinen vuode vastasyntyneelle. Tuolloin vauva ei nuku samassa vuoteessa vanhempiensa kanssa.

Vanhempien kanssa samassa huoneessa, mutta eri vuoteessa nukkumisen on todettu vähentävän kätkytkuoleman (SIDS) riskiä. Kätkytkuolemat ovat Suomessa harvinaisia: vuonna 2015 siihen kuoli kuusi imeväisikäistä. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että vanhempia on jo pitkään suositeltu nukuttamaan vauvaansa selällään (ks. Meille tulee vauva -opaskirja/THL 2015).

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tarjotaan edelleen kaikille perheille perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Palvelujen käyttöaste on korkea. THL:n syntymärekisterin mukaan lähes kaikki raskaana olevat naiset käyttivät äitiysneuvolapalveluja (99,6 %) vuonna 2014. Julkisia palveluja käyttämättömistä osa käyttää yksityissektorin palveluja, joten palveluja lainkaan käyttämättömien osuus on pieni.

Lainsäädäntömme mukaan (VNA 338/2011) palveluja käyttämättömien erityisen tuen tarve on selvitettävä ja kohdennettava räätälöityä tukea sitä tarvitseville. Raskaana oleva lähetetään tarvittaessa äitiyspoliklinikalle ja lähes kaikki synnyttävät sairaalassa. Ennenaikaisesti syntyneiden hoito on korkealaatuista ja jokaisella on pääsy laadukkaisiin terveyspalveluihin ja niiden tarjoamaan terveysneuvontaan.

Mallia Suomesta

Äitiyspakkaus on maailmankuulu, ja se on otettu käyttöön monessa eri maassa. Japanissa modifioitu versio Suomen äitiyspakkauksesta otettiin käyttöön vuonna 2014 Urayasun kaupungissa. Muokattua versiota äitiyspakkauksesta on jaettu maoriäideille Waikatossa Uudessa-Seelannissa vuodesta 2015 alkaen. Samana vuonna Meksikon pääkaupunki alkoi jakaa äitiyspakkausta vähätuloisille äideille.

Vuonna 2016 Calgaryn yliopisto Kanadassa käynnisti äitiyspakkauksen jakamisen ensimmäistä lastaan odottaville perheille osana tutkimushanketta, jossa painotus on perheen voimavarojen vahvistamisessa. Myös Texasissa ja Skotlannissa jaetaan äitiyspakkausta tuleville vanhemmille.

Niissä maissa, joissa äitiyspakkaus otetaan käyttöön, on mahdollista tutkia äitiyspakkauksen vaikutuksia vanhempien hyvinvointiin esimerkiksi vanhemmuuden kyvykkyyteen ja pärjäävyyteen sekä perheen voimavarojen vahvistumiseen. Suomessa äitiyspakkauksen vaikutuksia on vaikea selvittää, koska se on ollut vuosikymmeniä käytössä ja kaikki sen halutessaan saavat.

Vastasyntyneen terveyden parantamiseksi ja imeväiskuolleisuuden vähentämiseksi on panostettava laaja-alaisesti sen taustalla oleviin tekijöihin, kuten perhe-etuuksiin (esim. äitiysavustus sekä äitiys, isyys- ja vanhempainvapaat), ravitsemukseen sekä kaikille saatavilla oleviin laadukkaisiin äitiyshuollon ja lapsiperheiden terveyspalveluihin. Äitiyspakkaus on vain yksi, mutta tarpeellinen osa kokonaisuutta.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *