Suomen terveysrekisterien tietoihin voi nyt liittää taustatietoja maahanmuuttajien sosiaalisesta taustasta, koulutuksesta, syntymämaasta ja äidinkielestä. Tilastokeskuksen ja THL:n välinen sopimus korjaa aiemman puutteen ja parantaa mahdollisuuksia seurata eri väestöryhmien terveyttä. Uudet taustatiedot ovat THL:n käytössä 2000-luvun alkupuolelta lähtien.
Suurin osa terveysrekistereistä perustuu palveluiden tai etuuksien käytöstä saatuihin tietoihin. Niistä ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä terveydentilasta tai kuinka todellinen palvelujen tarve on ollut.
Synnyttäjät ovat tästä poikkeus. Suomessa lähes kaikki naiset synnyttävät sairaalassa. Tiedot matkasynnytyksistä sekä sairaalan ulkopuolella tapahtuvista kotisynnytyksistä saadaan THL:n rekisteriin erikseen, mutta nekin ovat mukana tilastoissa.
Joka kymmenes synnyttäjä ulkomaalaistaustainen
Vuonna 2014 87 prosenttia kaikista synnyttäjistä (49 770 naista) oli Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ”suomalaistaustaisia”, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Muualla kuin Suomessa syntyneitä, mutta ”suomalaistaustaisia” oli 860 eli 1,5 prosenttia kaikista synnyttäjistä.
Ulkomaalaistaustaisten naisten osuus oli lähes 11 prosenttia kaikista synnyttäjistä. Heidän molemmat vanhempansa tai he itse ovat syntyneet Suomen ulkopuolella. Runsaalla 6 100 synnyttäjällä (10,8 %) molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla. 73 synnyttäjää (0,1 %) oli syntynyt Suomessa, mutta heidän molemmat vanhempansa olivat syntyneet ulkomailla.
Lisäksi syntymärekisterissä oli vuonna 2014 vajaat 200 synnyttäjää (0,3 %), joilla ei ollut täydellistä henkilötunnusta. He olivat joko vasta Suomeen muuttaneita, Suomeen synnyttämään tulleita tai Suomessa suunnittelemattomasti synnyttäneitä.
Kymmentä eri kieltä
Yleisimmät ulkomaalaistaustaisten äidinkielet olivat venäjä (1 211 synnyttäjää, 2,1 % synnyttäjistä), viro (710, 1,2 %), somali (526, 0,9 %) ja arabia (292, 0,5 %). Thain, kiinan, kurdin, albanian ja englannin puhujia oli kutakin runsaat 200 äitiä (0,4 %).
Kullekin synnyttäjälle on merkitty rekisteriin myös taustamaa, joka on sama kuin synnyttäjän äidin syntymämaa. Niinpä suurimmalla osalla synnyttäjiä taustamaa on entinen Neuvostoliitto, Viro, Somalia, Irak, entinen Jugoslavia, Thaimaa, Vietnam ja Turkki. Näistä maista on tullut Suomeen myös eniten maahanmuuttajia.
Äitien terveydessä on eroa
Ulkomaalaistaustaiset synnyttäjät olivat keskimäärin hiukan vanhempia kuin suomalaistaustaiset ja yhtä usein myös ensisynnyttäjiä. Suomalaistaustaiset tupakoivat enemmän ja ovat myös ulkomaalaistaustaisia useammin ylipainoisia tai lihavia.
Neuvolassa kaikki äidit kävivät ahkerasti, keskimäärin 14–15 kertaa raskauden aikana. Ulkomaalaistaustaiset synnyttivät keisarileikkauksella (16,6 %) tai imukupilla (8,2 %) hiukan useammin kuin suomalaistaustaiset (16,4 % ja 8,0 %).
Ulkomaalaistaustaisten niputtaminen yhdeksi ryhmäksi ei anna koko kuvaa tilanteesta. Nyt käytettävissä olevista tiedoista ei myöskään selviä Suomeen muuttamisen syy. Opiskelemaan, töihin tai perhesyistä Suomeen muuttaneiden terveys on erilainen kuin pakolaisena tai turvapaikan hakijana tulleiden.
Tiedoista puuttuu myös, koska henkilö on ensimmäisen kerran muuttanut Suomeen. Tämä tieto on tärkeä, kun maahanmuuttajien terveyttä tutkitaan tarkemmin.
Vastasyntyneiden korkeampi kuolleisuus
Aiemmin on raportoitu, että afrikkalaistaustaisilla naisilla on suurempi riski menettää vastasyntynyt lapsensa. 22. raskausviikosta alkaen tai ensimmäisen elinviikon aikana kuoli 4,5 suomalaistaustaista lasta tuhatta kohti. Ulkomaalaistaustaisten luku oli viidenneksen suurempi: 5,5/1000.
Korkeimmat vastasyntyneiden kuolleisuusluvut olivat liettualaisilla (18/1000), kongolaisilla (16/1000) ja syyrialaisilla (12/1000) äideillä, kun katsottiin maita, joista tulleet naiset olivat synnyttäneet vähintään 200 lasta Suomessa. Korkeat kuolleisuusluvut olivat myös Unkarista ja Marokosta (10–11/1000) sekä Nigeriasta, Etiopiasta, Iranista, Somaliasta, Puolasta, Turkista ja Afganistanista (8–9/1000) tulleilla naisilla.
Korkeaa vastasyntyneiden kuolleisuutta voivat selittää äitien perussairaudet, ennenaikainen synnytys, pakolaismaiden elinolot, avioliitot serkusten välillä ja erot raskaudenaikaisiin seulontoihin osallistumisessa. Ilmiötä on syytä tutkia tarkemmin.
Tulokset osoittavat, että väestöryhmien terveyttä on seurattava aiempaa tarkemmin. Jatkossa THL:n lisääntymistilastoihin lisätään uusia taulukoita myös maahanmuutosta. Ne tulevat jatkossa kaikkien käyttöön THL:n tilastosivuille.