Vastuullisuus on nykyisin yksi yritystoiminnan perusperiaatteista. Niin yritykset ainakin puheillaan ja imagoillaan viestittävät. Reilun kaupan ja eettisyyden rinnalle on alkanut nousta keskustelua muunlaisestakin yhteiskuntavastuusta. Sanoista tekoihin on silti usein pitkä matka. Kampanjoita vailla pysyviä vaikutuksia tulee ja menee.

Monelle yritykselle julkiset hankinnat ovat koronakriisin myötä entistä tärkeämpi tulonlähde. Koventuvassa kilpailussa työpaikoista pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä ovat vuorostaan yhä heikommat. Yksi sosiaalisesti kestävä yritysten vastuunkantamisen tapa onkin ottaa osaa paikalliseen työllisyydenhoitoon.

Kun julkiset toimijat, kunnat ja kaupungit, hankkivat tavaroita ja palveluja, ne voivat edellyttää kilpailutuksen voittaneilta yrityksiltä vaikeasti työllistyvien palkkaamista. Yritykset voivat julkisten hankintojen yhteydessä tarjota työtä niille, joiden on vaikea löytää paikkaansa avoimilta työmarkkinoilta. Samalla yritys saa itselleen uutta työvoimaa. Juuri nyt, koronakriisistä huolimatta ja osin siitä johtuen, on hyvä aika soveltaa työllistämisehtoa kilpailutusten yhteydessä.

THL on useita vuosia edistänyt hankintojen vastuullisuutta yhteistyössä kuntien, yritysten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Hyvinvointiosastolla on luotsattu useampaa kehittämishanketta: olemme muovanneet sitkeitä ennakkoluuloja, verkottaneet siiloutuneita toimijoita ja tehneet aktiivista yritysyhteistyötä, jotta yhä useampi työelämästä syystä tai toisesta pudonnut henkilö saisi tilaisuuden näyttää osaamisensa.

Toistaiseksi viimeinen tämän aihepiirin hanke on tullut päätökseen. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa kansainvälisessä Sosiaalisia innovaatioita ja työtä julkisilla hankinnoilla -hankkeessa Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä yrityskumppanit ovat kehittäneet hankintatoimintaansa vastuullisemmaksi.

Yrityksiin on hankintojen yhteydessä työllistynyt pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, maahanmuuttajia ja nuoria. Hankkeen määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet. Yli 100 henkilöä on alkuvuoteen mennessä saanut työpaikan yrityksistä, joilta kaupungit hankkivat tavaroita tai palveluja. Kymmeniä työmahdollisuuksia täyttyy myös hankkeen jälkeen.

Pitkän kehittämiskaaren huipennuksena toiminta on onnistuttu vakiinnuttamaan sekä Helsingissä että Vantaalla. Samaa liikehdintää voi nähdä useissa kunnissa. Yleinen keskustelu vastuullisuudesta ja yhteiskunnan sosiaalisesta kestävyydestä lisää painetta. On paitsi yritysten, myös julkisen sektorin asia edistää kaikille avoimia ja osallistavia työmarkkinoita.

Kuntalaiset kannattavat ja strategia ohjaa oikeaan suuntaan

Suomen kunnat käyttävät julkisiin hankintoihin noin 20 miljardia euroa vuodessa. Karkeasti arvioiden budjeteista jo puolet valuu siten yksityisille yrityksille. Nämä rahat tulisi käyttää vastuullisesti.

THL:n hanke teetti marraskuussa 2018 helsinkiläisille kyselyn. Neljä viidestä asukkaasta ajatteli, että Helsingin kaupungin tulee velvoittaa palveluita ja tavaroita tuottavia kumppaniyrityksiä palkkaamaan vaikeasti työllistyviä henkilöitä. Yhtä suuri osa oli sitä mieltä, että tämä on kaupungille ja sen sopimuskumppaneille hyvä tapa kantaa yhteiskuntavastuuta. Yritysten kokemukset työllistämisestä ovat pääosin positiiviset tai vähintäänkin neutraalit.

Toteutimme THL:n kehittämishankkeen yhteistyössä ruotsalaisen partneriverkoston kanssa. Saimme arvokasta tietoa Ruotsin hankintaviranomaisen työstä ja sikäläisistä kuntakokeiluista vastuullisuuden suhteen.

Naapurimaahan on laadittu kansallinen hankintastrategia, joka linjaa ja ohjaa julkisia hankintoja. Suomessa tähdätään parhaillaan samaan valtiovarainministeriön johdolla. Vastuullisuus, yhtä hyvin ekologinen kuin sosiaalinenkin, on yksi strategian keskeisistä näkökulmista. Se todettiin hankkeen eurooppalaisilla opintomatkoillakin; Ranskassa, Hollannissa ja Espanjassa hankinnoilla työllistämiseen on ohjattu jo pitkään.

Vastuullisuuden velvoite laajenee

Jotta suutarin lapsilla olisi kengät, velvoitetaan valtion virastojakin jatkossa raportoimaan toiminnastaan vastuullisuuden näkökulmasta.

Virastot laativat vuonna 2021 ensimmäiset vastuullisuusraportit, jotka perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja GRI-standardeihin. Oman toiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten tarkastelu on hyvä asia ja raportointi yksi tapa tehdä sitä.

Kun kehittämistyö työllistävien julkisten hankintojen parissa alkoi vuonna 2012, lähes kukaan ei tuntenut aihetta. Tänään voimme ilolla todeta, että hankintojen työllistämispotentiaali on huomioitu jopa Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Työ etenee jatkossa TEM:n ja Kuntaliiton luotsaamalla vauhditusohjelmalla. Se on osa laajempaa hallitusohjelmaa toimeenpanevaa Työkykyohjelmaa.

Toiminta, joka ehkä taannoin miellettiin pienen piirin puuhasteluksi, on muuttunut valtakunnalliseksi ja tavoitteelliseksi kehittämiseksi. Työmahdollisuuksien luominen julkisten hankintojen kautta on yksi tulokulma vastuullisuustematiikkaan. Yksityinen yritys ja julkinen toimija yhdessä toteuttavat yhteiskuntavastuutaan konkreettisesti ja hyötyvät siitä myös taloudellisesti.

Hieno konkreettinen esimerkki tästä on nuorten kesätyöpaikkojen turvaaminen yrityksistä julkisten hankintojen avulla. Hankekumppanimme Tukholman kaupunki tavoittelee saavansa 1500 kesätyöpaikkaa nuorille hankintojen kautta. Suomessa esimerkiksi Vantaan kaupungilla on kokemusta vastaavasta. Tämä on juuri sellaista yhteistyötä ja vastuunkantoa, jota tämä aika vaatii.

Lue lisää

Lisätietoa kansallisesta hankintastrategiasta ja mahdollisuuksista osallistua sen valmisteluun
Vm.fi

Sanna Marinin hallitusohjelma: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
Valtioneuvosto.fi

Sosiaalisia innovaatioita ja työtä julkisilla hankinnoilla -hanke
Thl.fi

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *