THL on Suomen suurin hyvinvointi- ja terveystiedon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää koskevan avoimen tiedon jakelija. Yhteiskunnallisesti merkityksellinen data on laajasti käytettävissä tilastoissa ja tietokannoissa sekä muiden sovellusten käyttöön avointen teknisten rajapintojen kautta.
Kaikissa kansallisissa päätöksentekotilanteissa tarvitaan oikea-aikaista tietoa. Tarve ajantasaisemmalle tiedolle ja ennusteille on kasvanut vuosi vuodelta. Tiedon luotettavuus, relevanssi, vertailukelpoisuus ja laadunhallinnan ammattitaito ovat edelleen tärkeitä arvoja uutuuden rinnalla.
Kansallinen sote- ja hyte-tietopohja muodostuu esimerkiksi THL:n palvelujärjestelmää kuvaavista rekistereistä sekä edustaviin otoksiin perustuvista väestötutkimuksista.
On olemassa riski, että laajentuvan tietopohjan rakentamiseen aletaan käyttää päällekkäisiä resursseja ja järjestelmiä. Suomessa keskitetyt kansalliset rekisterit ja muut tietovarannot tarjoavat mahdollisuuden rakentaa kustannustehokkaasti yhtenäisen ja luotettavasti vertailukelpoisen tietopohjan. Rinnakkaisten tietotuotantojärjestelmien houkutukseen ei kannata langeta. Yhdessä on rohkeasti rakennettava yhtenäisen sote-kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila.
THL:n jatkuvassa julkaisutuotannossa on 230 BI-tilastokuutiota ja 350 tiivisteraporttia. Sotkanet-indikaattoripalvelun käyttöliittymän ja rajapinnan kautta jaetaan noin 3300 indikaattoria. Sotkanetistä löytyvät muun muassa kaikki hyvinvointialueiden arviointia tukevat kustannusvaikuttavuusindikaattorit eli KUVA-indikaattorit.
Päätyvätkö THL:n keräämät ja julkaisemat tiedot myös laajaan käyttöön tukemaan yhteiskunnallista päätöksentekoa? Vuonna 2021 THL:n tiivisteisiin ja kuutiotuotteisiin tehtiin 46,8 miljoonaa rajapintahakua. Raportointikäyttöliittymään tehtiin 1,6 miljoonaa käyntiä. Tietoja käytetään paljon, mutta vielä enemmänkin voisi!
Rekisteritiedoilla on todella merkitystä sote-alueiden rahoituksen laskennassa
Vuoden alusta hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin laskennalliseen ja yleiskatteiseen valtionrahoitukseen. Rahoitusmallissa soten rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla. Siten turvattaisiin kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet palveluihin.
Arvio palvelutarpeesta ja siinä tapahtuvista muutoksista nojautuu THL:n tutkimukseen. Esimerkiksi sairastavuuden määrittämisessä käytetään laajasti kansallisia rekisteritietoja, jotka sisältävät tietoja potilaille annetuista diagnooseista, tehdyistä toimenpiteistä ja lääkityksestä. Lähivuosina tietopohja vielä täydentyy THL:n sosiaalihuollon rekisteriuudistuksen ansiosta.
Hyvinvointialueiden yhtenä rahoitusperusteena on kansalliseen rekisteritietoon nojautuva tarvevakiointimalli. Kansallinen rekisteritieto siis todella palvelee yhteiskunnallista päätöksentekoa. Voisiko yhteisestä tietopohjasta hyötyä vieläkin laajemmin hyvinvointialueiden tiedolla johtamisessa, kuten toimintatapojen keskinäisessä vertailussa ja kehittämisessä? Varmasti voisi.
Onko tiedolla johtamisen ja vaikuttavuuden vuosikymmen käynnistynyt?
Kansallinen sote-tietotuotanto elää edelleen enemmän suoritteiden ja kustannusten kuin vaikuttavuuden tai kustannusvaikuttavuuden mittauksen ajassa. Mikäli Suomi haluaa siirtyä vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen, tarvitsemme jatkuvasti uudistuvaa kansallista ja yhteistä tietopohjaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon päätavoite on tavallisesti avuntarvitsijan auttaminen käytettävissä olevilla keinoilla. Vaikuttavuus tarkoittaa siten käytännössä käytettyjen keinojen kyvykkyyttä ennaltaehkäistä sairauksia sekä tuottaa terveyttä ja hyvinvointia potilaille ja asiakkaille.
Palvelujen ja potilasryhmien näkökulmia ei siis voi mitenkään sivuuttaa, jos halutaan siirtyä palvelujärjestelmän vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen. Samalla tarvitaan myös järjestelmätason vaikuttavuuden indikaattoreita ja niiden kehitystä.
THL:n asiantuntijat kehittävät tietotuotantoa yhteistyössä hyvinvointialueiden ammattilaisten kanssa. Mainio esimerkki tästä ovat THL:n kansalliset terveydenhuollon laaturekisterit, joiden ensimmäiset julkiset raportit julkaistiin joulukuussa 2022. Kansallisiin laaturekistereihin kerättävien tietojen ja julkaistavien raporttien määrittelijöitä ovat keskeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon interventioiden vaikuttavuuden tarkastelu edellyttää yksityiskohtaisempaa tietoa potilaista ja asiakkaista, heille tehdyistä tutkimuksista ja mittauksista sekä toimintakyvystä. Kanta-palvelujen Potilastiedon arkisto ja Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto laajentavat vähitellen kansallista tietopohjaa. Esimerkiksi THL:n uusi kansallinen diabetesrekisteri perustuu Potilastiedon arkiston ja Kelan etuusrekisterien tietoihin.
Yhteisen kansallisen tietopohjan on palveltava sekä hyvinvointialueita että ministeriöitä
Sote-ammattilaisten asiakas- ja potilastyössä tuottama tietopohja palvelee kansallisen päätöksenteon, tutkimuksen ja tilastoinnin lisäksi myös tiedot toimittavien hyvinvointialueiden johtoa ja ammattilaisia. Tietopohjan tuleekin perusta kansallisesti yhdenmukaiseen kirjaamiseen.
Viisaus asuu harvemmin norsunluutorneissa. Relevanttien tietorakenteiden määrittely ja vaikuttavuustiedon vahvistaminen kansallisessa tietopohjassa edellyttävät entistä enemmän THL:n ja alueiden välistä yhteistyötä.
Haluammekin THL:ssä tiivistää yhteistyötä entistä läheisemmäksi tietoja tuottavien ja hyödyntävien alueiden kanssa. Palvelun järjestäjillä, tuottajilla ja ammattilaisilla on käytössään paljon kollektiivista ymmärrystä siitä, minkälainen raportointi on relevanttia.
Olemme vakuuttuneita siitä, että THL:llä sekä hyvinvointialueilla on paljon annettavaa yhteiseen kehitystyöhön!
Aiheesta lisää
Sote-rahoituksen tarvevakiointi, Päivitys 2022. THL Työpaperi 26/2022 (julkari.fi)
Kansallisten laaturekisterien raportit (thl.fi)
Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Malmivaara Antti. 2022. Kustannus Oy Duodecim.
Olisi todella hyvä jos järjestelmäntoimittajat otettaisiin myös kansalliseen kehitystyöhön mukaan, kiinnostusta ja halukkuutta tähän löytyy. Annettavaa varmasti olisi puolin ja toisin.