Hyvän terveyden edellytyksistä suurin osa syntyy terveyspalvelujen ulkopuolella.

Terveyden edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunta tuottaa monia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tehtäviä: järjestää varhaiskasvatuksen ja opetuksen, tuottaa liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja ja ylläpitää niihin liittyvää infrastruktuuria, vastaa kaavoituksesta, katuverkostosta, vedestä ja viemäröinnistä, jätehuollosta, julkisesta liikenteestä, jne.

Kunnan tehtävä on myös seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia.

SOTE jakaa vastuu terveydestä

Kunnan terveyden edistämisessä sektorien välinen yhteistyö on avainsana. Terveysvaikutukset tulee ottaa huomioon kunnan muiden sektorien päätöksenteossa.

Kunta vastaa myös terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä kunnan asukkaille. Kunnan järjestämät ja usein myös tuottamat palvelut kattavat sekä sairaiden hoidon että ennaltaehkäisevät palvelut, kuten neuvolat, kouluterveydenhuolto ja lastensuojelu.

Huolehtimalla terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisystä hyvin, kunta pystyy vaikuttamaan palvelujärjestelmän käyttöön ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.

SOTE-uudistuksessa terveyden edistäminen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen jakaantuvat eri toimijoille: kunta vastaa edelleen terveyden edistämisestä ja monista terveyttä ja hyvinvointia tukevista tehtävistä, terveys- ja sosiaalipalvelut siirtyvät perustettavien maakuntien järjestettäväksi.

Onko tämä uhka vai mahdollisuus? Katoaako kunnista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntemus, kun ammattihenkilöstö siirtyy uuteen järjestämisorganisaation, ja sen myös syntyvään uuteen tuotanto-organisaatioon?

Liittykö uuteen tehtäväjakoon osaoptimoinnin riski? Kunta kustantaa terveyden edistämisen, mutta palvelujärjestelmän maksaa pääosin valtio. Miten taataan sektorien välinen yhteistyö?

Maakunnat vahvoiksi terveydenedistäjiksi

Itse näkisin SOTE-uudistuksen suurena mahdollisuutena myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Edellytyksenä kuitenkin on, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan uudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa rinnan palvelujärjestelmän kehittämisen kanssa. Maakuntiin tulee rakentaa vahvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamis- ja koordinaatiorakenteet ja järjestelmän pitää sisältää kuntia ja maakuntia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen motivoivia taloudellisia kannustimia.

Myös väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuranta ja terveyden riskien arviointi tulisi olla maakuntien vastuulla. Kattava ja ajankohtainen tieto on sekä terveyden edistämisen että palvelujen suunnittelun edellytys.

Kuntasektorilta onkin jo kuulunut optimistista viestiä: kun sosiaali- ja terveydenhuollon raskas ja kallis järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, kunnan mahdollisuudet panostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen paranevat!

Lue lisää:

Sote-uudistus thl.fi’ss

Timo Ståhl, Sote uhkaa kitkeä kunnista terveyden asiantuntemuksen. THL blogi 20.1.2014.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *