Suomalaisten kansanterveys on itsenäisyytemme sadan vuoden aikana huimasti parantunut ja elinikä lisääntynyt. Viime vuosikymmeninä tämä johtuu ennen kaikkea sotien jälkeen kehittyneestä sydäntautien ja muiden kroonisten tautien menestyksellisestä ehkäisystä. Työikäisten kuolleisuus on dramaattisesti vähentynyt, taudit ovat siirtyneet yhä myöhäisempiin ikävuosiin ja saadut noin kymmenen lisävuotta ovat pääasiassa terveitä vuosia.
Minulta on usein kysytty, mitä on tämän saavutuksen takana. THL:n analyysit ovat selvästi osoittaneet, että tärkein tekijä on väestön riskitekijätason aleneminen terveiden elintapamuutosten ja ympäristön muutosten mukana. Miten tämä on sitten ollut mahdollista? Siihen on monia tekijöitä. Mutta olen toistuvasti ja myös ulkomaisissa esitelmissäni korostanut väestön terveystutkimusten ja terveysseurannan merkitystä.
Suomessa on sitten Pohjois-Karjala projektin päivien toteutettu väestötutkimuksia, jotka ovat kartoittaneet väestön tärkeimpiä terveysongelmia ja joihin sitten toimenpiteet on suunnattu. Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on lääketieteellisen tiedon perusteella kohdistettu keskeisten riskitekijöiden alentamiseen ja sitä tukeviin elintapamuutoksiin.
Isojen viiden vuoden välein toteutettujen väestön terveystutkimusten ja vuosittaisten suppeiden postikyselyiden perusteella on niin päätöksentekijöille kuin väestölle voitu jatkuvasti antaa palautetta kehityksen suunnasta.
Nämä seurantatiedot ovat aina kiinnostaneet tiedotusvälineitä ja antaneet vahvaa pohjaa terveysasioita koskevalle päätöksenteolle – milloin esimerkiksi tupakkalain, milloin ravintoasioiden merkeissä, tai palvelujärjestelmän suuntaamisessa väestön tarpeiden mukaan.
Näiden isojen terveystutkimusten toteuttaminen ei ole helppoa. Ne vaativat toteuttavalta laitokselta THL:ltä huomattavaa panosta tilanteessa, jossa valtio leikkaa budjetteja. Ne vaativat kentän terveydenhuollolta tukea. Ja ennen kaikkea ne vaativat otannan perusteella tutkimukseen kutsutuilta osallistumista.
Monet kysyvät, eikö näitä tietoja nykyaikana saada rekistereistä tai jotenkin elektronisesti. Ei saada! Potilastiedostot tai muut rekisterit antavat vain rajoittunutta tietoa ja vain osasta väestöä. Luotettavan kuvan esimerkiksi suomalaisten ravinnosta, tupakoinnista, oireista, koetusta terveydestä ym. saa vain väestöä edustavan otoksen huolellisella tutkimuksella. Siinä korkea osallistumisprosentti eli mahdollisimman monen kutsutun osallistuminen on hyvin tärkeää, jotta ”pienoiskuva” väestön tilanteesta olisi oikea.
Niinpä THL vetoaa kaikkiin niihin, jotka saavat kutsun FinTerveys-tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuva saa itselleen tärkeää tietoa oman terveytensä asioista ja ehkä sysäyksen terveellisiin muutoksiin. Mutta vielä tärkeämpää on se, että osallistumalla tukee kansallista terveystyötä – eli suomalaisten terveyden suojelua ja edistämistä koskevaa toimintaa ja päätöksentekoa.