Tänään vietetään kansallista Vauvan päivää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ollut ja on kiinnostunut siitä, mitä vauvaperheille kuuluu. Vuonna 2017 toteutimme vauvaperheiden keskuudessa pilottitutkimuksen kuuden maakunnan alueella. Vuonna 2020 vauvaperheet saavat vielä laajemmin äänensä kuuluville – ensimmäinen kansallinen vauvaperheiden kyselytutkimus toteutetaan ensi vuonna.
Vauvaperheet ovat tyytyväisiä elämäänsä, arkeensa ja vanhemmuuteensa
Pilottitutkimukseen osallistuneista vauvaperheiden vanhemmista suurin osa oli tyytyväisiä elämäänsä ja arkensa sujumiseen. Lähes 90 prosenttia vanhemmista koki olevansa osallisia omassa lähiyhteisössään. Kaikilla vanhemmilla oli joku, jolta sai tarvittaessa apua ja tukea. Arjen iloja ja suruja vanhemmat jakoivat yleisimmin puolison ja vauvan isovanhempien kanssa.
Yhdeksän vanhempaa kymmenestä oli tyytyväisiä itseensä vanhempana. Varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa sujui hyvin lähes kaikilla vanhemmilla. Vauvansa koki keskimääräistä helpommaksi lähes puolet vanhemmista.
Vauvaperheissä on myös haasteita
Vauvaperheiden elämä ei kuitenkaan ollut pelkästään helppoa. Noin joka kymmenes vauvaperheen vanhempi koki oman terveytensä korkeintaan keskinkertaiseksi ja masennusoireita oli viimeksi kuluneen kuukauden aikana ollut 13 prosentilla äideistä. Äideistä kaksi ja toisista vanhemmista yksi viidestä kaipasi ammattilaisilta tukea omaan jaksamiseensa.
Monella oli huoli myös puolison jaksamisesta. Taloudellisessa tilanteessa olisi myös ollut parantamisen varaa, sillä puolet vanhemmista koki sen kohtalaiseksi tai huonoksi. Pelko ruuan loppumisestakin oli tuttua joka kymmenennelle perheelle.
Palveluista tarvitaan enemmän tietoa
Lapsiperhepalveluista vauvaperheet olisivat tarvinneet enemmän tietoa. Erityisesti tieto parisuhdepalveluista, perhetyöstä ja kotipalveluista koettiin puutteellisena. Kun kiersimme tutkimukseen osallistuneissa maakunnissa kertomassa pilottitutkimuksen tuloksia, tähän puutteeseen alettiin välittömästi keksiä ratkaisuja – mm. nettisivuihin ryhdyttiin heti suunnittelemaan uudistuksia.
Vauvaperheiltä ruusuja ja risuja lapsiperhepalveluille
Pilottitutkimukseen vastanneista vanhemmista neljä viidestä oli sitä mieltä, että heidät oli huomioitu hyvin raskauden aikana äitiysneuvolassa. Vastaavasti kolme vanhempaa viidestä piti lastenneuvolan toimintaa vauvan syntymän jälkeen asiakaslähtöisenä.
Raskausaikana vanhemmat olisivat kaivanneet enemmän tukea synnytyspelkoon, synnytykseen valmistautumiseen ja parisuhteeseen. Vanhemmat olisivat tarvinneet enemmän tukea myös vauvan tarpeisiin vastaamiseen. Erityisesti vauvan nukkuminen ja itkuisuus mietityttivät vanhempia.
Myös vauvan imettämiseen olisi tarvittu saatua enemmän tukea. Äideistä 40 prosenttia ei omasta mielestään ollut saanut riittävästi tukea imetykseen äitiysneuvolassa eikä vauvan syntymän jälkeen lastenneuvolassa. Yksi viidestä oli jäänyt riittävää imetystukea vaille synnytyssairaalassa.
Tieto vauvaperheiden hyvinvoinnista auttaa päättäjiä suuntaamaan toimenpiteitä sinne, missä tarve on suurin
Tieto vauvaperheiden hyvinvoinnista on edellytys perheiden yhdenvertaisuuden edistämiselle ja palvelujen kehittämiselle. Saamme tietoa vauvaperheistä eri terveyden- ja sosiaalihuollon rekistereistä ja tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin myös eri tietojärjestelmistä, mutta vanhempien kokemustietoa saamme vain kysymällä vanhemmilta.
Pilottitutkimuksessa mukana olleet kunnat ja maakunnat voivat käyttää siinä kerättyä tietoa esimerkiksi omien palvelujensa kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa paremmin perheiden tarpeita vastaavaksi. Pilottitutkimuksen tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää koskemaan koko Suomea, koska tutkimus toteutettiin vain kuuden maakunnan alueella.
Vauvaperheiden vanhempien kokemustietoa tarvitaan kaikkialta Suomesta, jotta tulokset kuvaavat todenmukaisesti perheiden hyvinvointia niin alueellisesti, kansallisesti kuin erilaisissa elämäntilanteissa olevissa perheissä.
Kunnat voivat käyttää tietoa tehdessään päätöksiä lapsiperhepalveluista ja valtakunnan päättäjät taas tarvitsevat tietoa lainsäädäntö- ja muussa valmistelutyössä. Seurannan mahdollistamiseksi tarvitaan tietoa säännöllisesti.
Ensi vuonna vauvaperheiden vanhemmat saavat äänensä kuuluville koko maassa
Lähestymme postitse kaikkia vanhempia, joilla on alkuvuoden 2020 aikana 3-4 kuukauden ikäinen vauva. Jokaisen vanhemman vastaaminen hänelle lähetettyyn kyselylomakkeeseen on tärkeää, sillä kysymykset selvittävät vanhemman henkilökohtaisia näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä.
Kukaan muu ei osaa vanhemman puolesta vastata hänen kokemuksiinsa vanhemmuudesta, perhe-elämästä, tuen ja palvelujen tarpeista tai niiden tarpeisiin vastaavuudesta.
Ymmärrämme, että vauvaperheiden elämä on työntäyteistä ja kyselylomakkeeseen vastaaminen voi tuntua työläältä. Niinpä haluamme palkita vastaajia ja arvomme heidän kesken suomalaisten lastenvaatteiden valmistajien ihania ja käytännöllisiä lastenvaatteita. Yhteisenä tavoitteenamme on vauvaystävällisempi Suomi.
Vauva-ajan hyvinvoinnilla on tärkeä merkitys vielä aikuisiässä. Hyvää Vauvan päivää!