THL teki viime kevään aikana historiansa ensimmäisen kokonaisesityksen omasta tutkimustoiminnastaan.

Tehtävä ei ollut aivan helppo. Vuosien mittaan lukuisista tutkimushankkeista oli kasvanut vahva ristikkäin ja päällekkäin rönsyilevä juurakko, joka ulottuu laitoksen joka sopukkaan ja kaikkeen toimintaan.

Edeltäjälaitosten vahva perinne ja THL:n kokemat suuret muutokset ovat sekä hidastaneet kokonaisesityksen tekemistä että tehneet siitä yhä tarpeellisemman ja kiireellisemmän. Nyt oli sopiva hetki tarttua THL:n toiminnan ytimeen.

Vahva ja elinvoimainen juurakko antaa asiantuntijatyölle ja viranomaistoiminnalle vahvan perustan, kertoo selvitys. ”Paikoin tutkimuksen erottaminen muusta toiminnasta on mahdotonta.” THL:n tutkijat ovat pääosin onnistuneet yhdistämään tutkijan ja päätöksentekoa tukevan asiantuntijan roolit toisiinsa.

Oma tutkimus on asiantuntijalaitokselle kriittisen tärkeä. Korkeatasoinen oma tutkimus kehittää asiantuntemusta ja antaa edellytykset arvioida muualla tuotettua tietoa. Se luo yhteydet kansainväliseen tutkijayhteisöön, joka lopulta tuottaa pääosan tarvittavasta tiedosta.

THL:n tutkimus näyttää selvityksen mukaan täyttävän hyvin tämän tehtävän. Tutkimuksen määrä ja laatu ovat THL:n vahvuuksia. Samoin sen metodinen ja tieteenaloittainen monipuolisuus.

Selvitys kertoo, että tutkimus on jatkunut THL:ssä vilkkaana huolimatta valtiovallan säästötoimista: vuotuinen tieteellisten julkaisujen määrä on pysynyt yli 800:ssa, ja uusia hanke-ehdotuksia tehtiin viime vuonna 350. Viittausten määrät THL:n julkaisuihin kertovat, että tutkimuksen laatu on hyvä.

Toisaalta monipuolinen kotimainen julkaiseminen antaa vahvan pohjan tukea sosiaali- ja terveysalan päätöksentekoa ja kehittämistä.

Kansainvälinen yhteistyö ja asiantuntijaverkostot ovat vahvoja ja mukana kaikessa merkittävässä työssä. Tulevaisuudessa on tarpeen miettiä, ovatko verkostot riittävät ja oikeat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tutkimukselliseen arviointiin.

THL:n vahvuuksiin kuuluvat myös kansainvälisesti verraten laajat ja arvokkaat tietovarannot, väestötutkimusaineistot, rekisterit ja biopankki, joihin laitoksen korkeatasoinen tutkimus usein nojaa.

Vahva juurakko voi kuivua ilman hoitoa

Tutkimuksen elinvoimaisella ja tiheäksi kasvaneella juurakolla on kuitenkin nurja puolensa: siitä on vaikea saada otetta, nähdä mistä se alkaa ja mihin se päättyy.

Laitoksen oman henkilöstön, saati ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden ja tiedon hyödyntäjien on ajoittain vaikea hahmottaa, mikä on laitoksen tutkimustoiminnan kokonaisuus, ja mikä on sen paikka suomalaisessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmässä. THL ei ole yksin haasteiden kanssa, muutkin tutkimuslaitokset kipuilevat samanlaisten haasteiden kanssa.

Ydinongelmalla on seurauksensa, ennakoi selvitys. Laitoksen asema vahvana ja vaikuttavana tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena ei ole täysin turvattu. Juurakon elinvoima tyrehtyy ilman hoitoa.

THL:n itsenäisen vahvana yksiköissä ja osastoilla rönsyillen kehittynyt tutkimus ei lopulta aina vastannut päätöksentekijän ja valtiorahoittajan odotuksia. Eikä THL ole ollut riittävän kilpailukykyinen varsinkaan uusimuotoisten rahoitusten hauissa.

Ilman vahvaa tutkimustoiminnan kehittämistä sidosryhmien käsitys laitoksesta vahvana tutkimuslaitoksena saattaa heiketä, laitoksen houkuttelevuus työpaikkana vähetä ja kansainvälinen asema hiipua.

Ensimmäiset merkit ovat olleet nähtävissä. Tutkimusrahoitus on vähentynyt, kun laitoksen budjettirahoitus on supistunut ja kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta on kiristynyt. Tosin vuonna 2016 sekä EU:lta että Suomen Akatemialta saatu rahoitus kasvoi hieman edellisvuosista.

Toiminnan painopiste on siirtynyt laitoksessa hieman tutkimuksesta ja kehitystyöstä asiantuntija- ja viranomaistoimintaan. Näiden tehtävien taitava yhdistäminen on sekä haaste että mahdollisuus.

Selvityksestä tutkimustoiminnan linjauksiin

Selvitys on ensimmäinen vaihe THL:n tutkimuskokonaisuuden täsmentämisessä, minkä perusteella on mahdollista vahvistaa tutkimuksen johtamista sekä päättää tutkimuksen suuntautumisesta ja painopisteistä laitoksessa.

Laitos on jo aloittanut keskustelukierroksen sidosryhmien kanssa tutkimustoiminnan selvityksestä. Kommentteja kerätään myös omalta henkilöstöltä. Noin puolet reilusta 30 sidosryhmätapaamisesta on käyty, ja ne ovat osoittautuneet hyvin tarpeellisiksi.

Tutkimustoiminnan kehittämisen seuraavassa vaiheessa valitaan yhteisiä kehityspolkuja THL:n johtoryhmän, THL:n neuvoston sekä STM:n kanssa. Silloin päätetään myös miten tutkimustoimintaa linjataan tulevaisuudessa.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *