Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä toimeentulotuki on osa viimesijaista turvaa yhdessä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Se on siitä poikkeuksellinen taloudellinen tukimuoto nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä, että se sisältää vahvaa tarveharkintaa. Tarveharkinta mahdollistaa sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan antaa tarpeellinen tuki yhteiskunnassa riittäväksi katsotun minimitason saavuttamiseksi.
Samainen tarveharkinta tekee toimeentulotuesta myös byrokraattisen. Tuen maksamiseksi selvitetään saajan menot, tulot ja varallisuus, toisin kuin ensisijaisissa sosiaaliturvaetuuksissa, kuten eläkkeissä ja työttömyysturvassa
Viime vuosina viimesijaisessa turvassa on tehty merkittäviä muutoksia. Vuoden 2017 alussa perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan, ja tämän vuoden alussa sosiaalihuollon palvelut yhdessä ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen kanssa muuttivat hyvinvointialueille.
Kun aikaisemmin viimesijaisen turvan toimivuutta määrittävät Kelan ja kuntien yhteistyön käytännöt, nyt se nojaa hyvinvointialueiden ja Kelan yhteistyöhön. Tästä syystä kysyimme THL:n toimeentulotukihakemusten käsittelyaikoja koskevassa tiedonkeruussa loka-marraskuussa 2022 avokysymyksellä sitä, miten hyvin toimeentulotuen organisoiminen hyvinvointialueella oli tiedossa ja olivatko jotkin asiat vielä sopimatta.
Hyviä toimintatapoja on, mutta ei kaikkialla
Kunnilta ja kuntayhtymiltä saatiin avokysymykseen yhteensä reilut 70 eri vastausta, jotka käsittelivät hyvinvointialuesiirtymää. Vastausten mukaan toimeentulotuen organisoiminen alueilla oli vielä hyvin eri vaiheissa.
Monilla kokonaan uusilla hyvinvointialueilla toimintatavat olivat loppuvuodesta keskeneräisiä tai niistä ei tiedetty, kun taas vanhoissa kuntayhtymissä työ jatkui entiseen tapaan. Alueilla, joissa oli jo aiemmin toiminut maakunnan laajuinen kuntayhtymä, sopimatta olevat asiat liittyivät lähinnä yksittäisiin kysymyksiin.
Erityisesti moni käytännön työn kannalta tärkeä asia, kuten työnjako tiimien ja työntekijöiden kesken sekä esimies- ja sijaiskäytännöt, oli yhä epäselvä monella alueella.
Usein avoimet kysymykset liittyivät käytössä oleviin asiakastietojärjestelmiin, joita alueella saattoi olla useampia. Yhteisen organisoitumisen raamina toimivat hyvinvointialueen soveltamisohjeet sekä hallintosääntö olivat osin jo hyväksyttyjä. Tästä huolimatta useilla alueilla oli epäselvää, missä vaiheessa toimintatavat hyvinvointialueella käytännössä yhtenäistetään. Niistä oli keskusteltu, mutta lopullisia linjauksia vielä odotettiin.
Huolestuttavan monella avokysymykseen vastanneella työntekijällä ei ollut tietoa tulevasta organisoitumistavasta tai he kokivat, ettei heitä ollut informoitu riittävästi. Työtä oli jatkettu monin paikoin vanhoin ohjein ja käytännöin, kunnes tietoa uusista toimintatavoista tulisi.
Vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta tiedetään, että jos työntekijät eivät tunne uudistuksen käytännön seurauksia, he eivät myöskään pysty informoimaan asiakkaita niistä.
Suunnitelmissa toimeentulotuen käsittelyn keskittäminen
Hyvinvointialueilla oli lähdetty ratkomaan toimeentulotuen hakemista ja käsittelyä koskevia kysymyksiä eri tavoin. Osaan hyvinvointialueista oli kaavailtu yhtä yksikköä tai tiimiä, joka vastaisi osasta täydentävän toimeentulotuen hakemuksia keskitetysti.
Suunnitelmat työnjaosta olivat pisimmällä työikäisten palveluissa, kun taas lapsiperheiden ja ikääntyneiden palveluissa oli vielä avoimia kysymyksiä.
Vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksen luvattiin lisäävän yhdenvertaisuutta. Vuodenvaihteessa voimaan astunut, uusittu toimeentulotuen lainsäädäntö pyrkii parantamaan heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Edellytykset ovat olemassa, kun toimeentulotuen neuvottelukunnat aloittavat hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti. Niissä on mahdollisuus keskustella toimeentulotukilainsäädännön soveltamisen yksityiskohdista siten, että se turvaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien itsenäistä selviytymistä.
Nyt olisi mainio mahdollisuus Kelalle ja hyvinvointialueille ottaa parhaat käytännöt käyttöön ja huolehtia siitä, että viimesijainen turva toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, ei vain joillakin, vaan kaikilla hyvinvointialueilla.
Lue lisää
Blogi on osa Uusi sosiaaliturva -blogisarjaamme. Sarjassa viime vuonna julkaistut blogit:
- Sosiaaliturvan pitää joustaa elämäntilanteiden mukaan – tuore perhevapaauudistus on askel eteenpäin, mutta kotihoidontukeen ei edelleenkään koskettu
- Suomen sosiaaliturva toimii pääosin hyvin verrattuna moneen muuhun maahan – miksi korjata ehjää?
- Vertailimme vähimmäisturvaa eri maissa: Tanskan järjestelmässä lähes kaikki on eri tavalla kuin Suomessa
- Oletko miettinyt sosiaaliturvan tulevaisuutta, kun väestö ikääntyy, työelämä muuttuu ja ilmasto lämpenee?
- Sosiaaliturvamallien ideoista on pitkä matka käytännön toteutukseen: esimerkkinä osallistumistulo
- Järkevä keskustelu sosiaaliturvan järjestämisen tavoista vaatii yhteistä kieltä