Sosiaaliturvan pitää joustaa elämäntilanteiden mukaan – tuore perhevapaauudistus on askel eteenpäin, mutta kotihoidontukeen ei edelleenkään koskettu

Elokuun alussa voimaan tullut perhevapaauudistus lisäsi vanhempainrahapäivien määrää, kiintiöi päivät aiempaa selvemmin molemmille vanhemmille sekä teki vapaiden käytöstä aiempaa joustavampaa.

Uudistuksen tavoitteena on, että lasten hoivavastuu jakautuisi perheissä vastedes tasaisemmin. Isät käyttävät vain reilun kymmenesosan kaikista vanhempainpäivärahapäivistä, ja äitien hoivavastuun takia synnytysikäisten naisten ura- ja palkkakehitys työelämässä on samanikäisten miesten asemaa heikompi.

Perhevapaauudistuksessa rukattiin päivärahajärjestelmää, mutta pienten lasten hoitoon tarkoitettuihin etuuksiin, kuten yksityisen hoidon tukeen sekä osittaiseen ja joustavaan hoitorahaan, ei koskettu. Myös vanha kiistakapula kotihoidontuki säilyi entisellään lukuun ottamatta sitä, että tukea voi nyt saada jo ennen varhaiskasvatusoikeuden alkamista.

Koulutetut äidit käyttävät vähiten kotihoidon tukea

Kotihoidontukea käyttävät pääasiassa äidit. Tukeen on ollut vaikea tehdä muutoksia, sillä, eri tahojen näkemykset siitä vaihtelevat suuresti.

Yhtäältä alle kolmevuotiaan lapsen kotona hoitamisen mahdollistava etuus nähdään lapsen edun mukaisena ja kotihoidon tuen tasoa halutaan nostaa perheiden toimeentulon parantamiseksi ja lapsiköyhyyden vähentämiseksi.

Toisaalta on vaadittu kotihoidon tukikauden lyhentämistä, etuuden porrastamista lapsen iän mukaan tai jopa tuen lakkauttamista. Perusteena on ollut naisten työelämään osallistuminen sekä nykyistä useamman lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen.

Kotihoidon tuki on suosittu etuus, mutta sen käyttö vaihtelee sosioekonomisen taustan mukaan. Korkeasti koulutetut äidit palaavat muita useammin töihin pian vanhempainrahakauden jälkeen ja heidän pitämänsä kotihoidon tuen jaksot ovat tyypillisesti melko lyhyitä.

Pitkään kotihoidon tukea käyttävät puolestaan yleisimmin heikommassa työmarkkina-asemassa olevat äidit, joilla on vähemmän koulutusta eikä voimassa olevaa työsuhdetta, johon palata.

Perheen ja työn yhteensovittamisessa edelleen parannettavaa

Ansiotyön ja lapsiperhe-elämän yhteensovittaminen toteutuu Suomessa moniin muihin maihin verrattuna hyvin, mutta parantamisen varaakin on.

Pienten lasten vanhempien näkökulmasta keskeisiä työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevia sosiaaliturvaetuuksia ovat vanhempainpäivärahat ja kotihoidontuki. Paitsi etuudet, vanhempien valintoihin vaikuttavat kuitenkin myös luottamus varhaiskasvatuksen laatuun sekä työelämän perheystävällisyyteen.

Vanhemmat pohtivat, onko saatavilla perheen arjen sekä lapsen hyvinvoinnin kannalta sopiva päivähoitopaikka ja miten työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus sekä työajat vaikuttavat perheen arkeen sekä vanhempien ja lasten hyvinvointiin.

Sosiaaliturvauudistusta valmistelevassa parlamentaarisessa komiteassa on keskusteltu lastenhoidon tukien uudistamisesta.

Samalla kun tukia uudistetaan, on varmistettava, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Näin vanhemmat voivat turvallisin mielin palata perhevapaalta työelämään – toivottavasti sellaiseen, jossa työpäivän jälkeen on vielä aikaa ja voimia perheelle ja vanhemmuuteen.

On myös muistettava, että perheiden ratkaisuilla on vaikutusta paitsi perheiden arkeen, myös työllisyysasteeseen ja julkisen talouden kestävyyteen ja sitä kautta tulevien sukupolvien hyvinvointiin.

Kaiken kaikkiaan sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.

Blogi on osa Uusi sosiaaliturva -blogisarjaamme. Sarjassa aiemmin tänä vuonna julkaistut blogit:

1 kommentti

  1. Puhutaan vai perheistä ja vanhemmista. Entäs yksinhuoltajat. Miten heidän jaksamista tuetaan? Tuohan on vain haavetta ” työpäivän jälkeen on vielä aikaa ja voimia perheelle ja vanhemmuuteen”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.