Väkivallan vastaisessa työssä voi ilmetä toiseuttavia ja rakenteellisesti syrjiviä käytäntöjä, jotka saattavat jäädä huomaamatta niin työntekijöiltä kuin yhteiskunnalta laajemmin. Eräässä asiakastapaamisessa nousi esiin kysymys, joka kiteyttää ilmiötä: ”miksi meitä pitää valistaa, mutta he saavat tehdä mitä haluavat?”.
Kysymys herättää pohtimaan yhteiskunnallisten valtarakenteiden ja etnosentrismin vaikutuksia väkivallan vastaisessa työssä. Etnosentrismillä tarkoitetaan maailman näkemistä oman etnisen ryhmän näkökulmasta.
Saatamme toiseuttaa tiedostamatta, eli kokea ja esittää jonkun tai jonkin asian pohjimmiltaan erilaisena tai vieraana. Tämän seurauksena saatamme leimata yksilöitä sosiaalisesti alempiarvoiseksi ja kohdella heitä sellaisina.
Oikeus päättää omasta kehosta ei toteudu yhdenvertaisesti
Yksi keskeinen periaate väkivallan vastaisessa työssä ja vasta-argumentti tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomiseen on lasten suojeleminen, sillä lapset eivät lähtökohtaisesti voi itse puolustaa oikeuksiaan tai suojautua kaltoinkohtelulta. Aikuisten tehtävä on turvata lasten fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus.
Samalla on kuitenkin muistettava, että aikuisilla on oikeus päättää omasta kehostaan. Tämä oikeus ei kuitenkaan toteudu kaikille yhdenvertaisesti. Asiaan vaikuttavat monet rakenteelliset tekijät, kuten rodullistaminen eli se, että henkilöön liitetään esimerkiksi ihonvärin tai oletetun etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja hänen kyvyistään, tapakulttuuristaan ja moraalistaan.
Itsemääräämisoikeuteen voivat vaikuttaa myös muut yhteiskunnalliset normit. Esimerkiksi kysymys ”voinko rodullistettuna naisena päättää kehostani samalla tavalla kuin valtaväestöön kuuluvat naiset?” paljastaa, kuinka syvällä yhteiskunnalliset hierarkiat ja normit voivat vaikuttaa ihmisen itsemääräämisoikeuteen.
Silpomisen ja kosmeettisen genitaalikirurgian taustalla voi olla samoja syitä
Sukuelinten silpomisesta ja kosmeettisesta genitaalikirurgiasta keskustellaan yhä enemmän julkisilla foorumeilla, mutta terveydenhuollossa asiakaskontakteissa aiheet voivat jäädä käsittelemättä riittävästi.
Keskustelua rajoittavat lyhyet vastaanottoajat, ammattilaisten mahdolliset tiedolliset puutteet sekä heidän valmiutensa kohdata kulttuurisesti herkkiä aiheita. Terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan kulttuurikompetenssia, eli kykyä ymmärtää ja kunnioittaa erilaisia kulttuurisia taustoja ilman ennakkoluuloja tai etnosentrisiä asenteita.
On tärkeää tunnistaa, että silpomisen ja kosmeettisen genitaalikirurgian taustalla voi olla samankaltaisia sosiaalisia syitä, kuten seksuaalisten ja kauneusihanteiden tavoittelu. Toimenpiteenä ne voivat olla teknisesti samankaltaisia, vaikka taustasyyt vaihtelevat. Silpominen tehdään yleensä lapselle vastentahtoisesti, kun taas kosmeettista genitaalikirurgiaa ei Suomessa suoriteta kuin täysi-ikäisille ja vain omasta vapaasta tahdosta.
Molemmissa tapauksissa on kuitenkin kyse toimenpiteistä, jotka heijastavat kulttuurisia vaatimuksia ja paineita naisen kehosta ja sen hyväksyttävästä muodosta. Tämänkaltaisten yhtäläisyyksien avaaminen voi olla haastavaa, mutta se on välttämätöntä, jotta potilaalle voidaan tarjota faktaperustaista ja terveellistä kehokuvaa edistävää tietoa.
Oma tahto vai painostus?
Eduskunta hyväksyi loppuvuodesta rikoslakiin uudet erilliset rangaistussäännökset naisen sukuelinten silpomisesta ja silpomisen valmistelusta. Lakimuutoksen myötä on myös pohdittu silpomisen rinnastumista muuhun sukuelinkirurgiaan.
Käytännön työssä voi tulla vastaan tilanteita, joissa eri taustoista tulevat naiset hakeutuvat itse sukuelimiä muokkaaviin toimenpiteisiin ja tilannetta saatetaan tulkita eri tavoin naisen etnisen taustan mukaan. Toisen kohdalla toimenpidettä voidaan pitää silpomisena, toisen kohdalla plastiikkakirurgian toimenpiteenä.
Jatkossa näihin kysymyksiin on osattava varautua. Sukuelimiä muokkaavaan kirurgiseen toimenpiteeseen tulevalta tulisi pystyä selvittämään onko hän hakeutumassa toimenpiteeseen omasta vapaasta tahdostaan tai onko taustalla painostus.
Ymmärrystä tuomitsemisen ja säälin sijaan
Asennemuutostyön onnistuminen edellyttää, että asiakas uskaltaa puhua avoimesti uskomuksistaan ja ajatuksistaan, vaikka ne olisivat vääristyneitä tai ristiriitaisia valtakulttuurin normien kanssa.
Jos asiakkaalla ei ole tilaa ilmaista omia näkemyksiään ilman pelkoa leimautumisesta, hän jää helposti puolustuskannalle. Se taas estää uusien ajatusmallien syntymisen. Tässä kohtaa kulttuurikompetenssi ja empatia ovat avainasemassa.
On tärkeää kuunnella asiakkaan kokemuksia ja käsityksiä niin, ettei niitä arvoteta suhteessa valtakulttuurin normeihin, vaan pyritään ymmärtämään, miten hänen kulttuurinen taustansa ja yhteiskunnallinen asemansa vaikuttavat näkemyksiin.
Etnosentrisyyden välttäminen ja kulttuurisesti sensitiivinen lähestymistapa mahdollistavat aidon vuoropuhelun, joka voi johtaa pysyviin asennemuutoksiin ja edistää tasa-arvoista kohtelua.
Lisätietoa
Shahvisi, A. (2023). “FGM” vs. female “cosmetic” surgeries: why do they continue to be treated separately? International Journal of Impotence Research, 35(3), 187-191.
Proudman, C. 2022. Female Genital Mutilation: When Culture and Law Clash. Oxford University Press.
Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen rangaistavuuden selkeyttäminen (Oikeusministeriö)