Kesän kuluessa on useampaan otteeseen eri lehdissä kirjoitettu siitä, että satoja ihmisiä käännytettiin viime vuonna pois turvakodeista tilanpuutteen takia (esim. HS 30.6.2016, HBL 27.6.2016). Nämä kirjoitukset vaativat, syystäkin, että turvakotipaikkoja tarvitaan lisää.

Tosiasia on, että THL:n vuoden 2015 turvakotitilaston mukaan noin 1 200 ihmistä ei päässyt tilanpuutteen takia siihen turvakotiin, johon otti yhteyttä. Lukua ei voi uskottavasti tulkita muuten kuin, että turvakotipaikkoja tarvitaan reilusti lisää.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että 1 200 ihmistä jäi ilman turvakotipaikkaa. 1 200 ihmisen edestä ei vedetty ovea kiinni, eikä heitä jätetty oman onnensa nojaan. Kun yksi turvakoti on täynnä, ohjaa se asiakkaan toiseen turvakotiin.

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle ihmiselle avun hakeminen ja turvakotiin hakeutuminen voivat olla ison kynnyksen takana. Tätä kynnystä ei madalla puhe ihmisten jättämisestä turvakotien ulkopuolelle.

Näyttää myös siltä, että moni väkivallan uhri menee turvakotiin vasta, kun väkivalta on jatkunut pitkään. Varhainen avun hakeminen ja nopea puuttuminen väkivaltaiseen elämäntilanteeseen on se, mihin lähisuhdeväkivallan uhreja tulisi rohkaista.

Turvakodista löytyy aina paikka

On ensiarvoisen tärkeää, että viesti turvakotien toiminnasta on mahdollisimman totuudenmukainen. Lähisuhdeväkivallan uhrille viestin tulisi olla, että paikka turvakodista löytyy. Aina. Jos asiakkaan on mahdotonta maksaa matkansa turvakotiin, ottaa turvakoti vastuun kustannuksista.

Vuoden 2015 lakimuutos mahdollistaa sen, että turvakotipalvelu näyttäytyy asiakkaalle maksuttomana erityispalveluna, johon pääsemiseksi ei tarvitse ottaa huomioon kuntarajoja tai oman asuinkuntansa taloustilannetta.

Ennen lakimuutosta asiakkaiden, joilla ei ollut lapsia, oli toisinaan vaikea saada maksusitoumus kunnaltaan turvakotiin. Lakimuutoksen seurauksena turvakodin pääsyyn vaikuttaa yksinomaan palvelun tarve, ei se, onko asiakkaalla lapsia tai kotikunnalla rahaa.

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa hälyttävän yleistä

On tiedossa, että lähisuhdeväkivalta aiheuttaa Suomessa jatkuvasti suurta inhimillistä ja taloudellista kärsimystä. Eurooppalaisesta näkökulmasta lähisuhdeväkivalta on Suomessa hälyttävän yleistä. Turvakodit ovat yksi monista tavoista, joilla väkivallan uhria voidaan auttaa ja katkaista väkivallan kierre.

Vuoden 2015 lakiuudistus on määrätietoisen työn tulos ja se mahdollistaa turvakotipalveluiden pitkäjänteisen kehityksen laadullisesti sekä määrällisesti. Lakimuutos on kansallisesti merkittävä ja kansainvälisesti ainutlaatuinen, se on mahdollisuus vähentää lähisuhdeväkivallasta aiheutuvaa kärsimystä ja kustannuksia.

Oikeilla ratkaisuilla ja laaja-alaisella yhteistyöllä lähisuhdeväkivalta vähenee ja suomalainen turvakotijärjestelmä voi jonain päivänä olla samanlainen kansainvälistä positiivista kiinnostusta herättävä instituutio kuin esimerkiksi suomalainen koulujärjestelmä.

Turvakotien henkilökunta on koulutettua ja motivoitunutta

Kevään 2016 aikana vierailin kaikissa Suomen turvakodeissa ja tutustuin niiden toimintaan. Työ turvakodeissa on vaativaa sosiaalialan erityispalvelua. Turvakotien henkilökunta on korkeasti koulutettua, kokenutta sekä motivoitunutta. Työ turvakodeissa on laadukasta ja sitä kehitetään jatkuvasti. Asiakas saa turvakodeissa korkeatasoista palvelua. Tämä jää turhan usein sanomatta, kun puhutaan suomalaisista turvakodeista.

Turvakotien rahoituksesta säätävän lain mukaan turvakotipalveluita tulee tarjota valtakunnallisesti laadukkaasti ja kokonaisvaltaisesti lähisuhdeväkivallan uhreille. Niin kutsutun Istanbulin sopimuksen mukaan turvakotipaikkoja pitää olla riittävästi ja ne pitää olla helposti saavutettavissa.

Turvakotipaikkoja on tulossa lisää

Tällä hetkellä Suomessa toimii 19 valtion rahoittamaa turvakotia sekä yksi erillinen hanke, jossa pilotoidaan haja-asutusalueille soveltuvaa etäturvakoti-mallia. Turvakodit ovat paikkamääriltään erikokoisia. Turvakotien kokoa kuvataan perhepaikkamäärällä. Perhepaikka ei tarkoita yhtä asiakaspaikkaa, vaan yhdellä perhepaikalla voi olla samaan aikaa yksi ihminen tai perhe. Perhepaikkoja on kesällä 2016 yhteensä 118.

Uusia perhepaikkoja tarvitaan lisää. Hyvä uutinen on, että niitä on tulossa lisää.

THL avaa elokuussa valtionavustusten haun turvakotipaikkojen lisäämiseksi. Turvakotipaikkojen lisääminen ei tapahdu hetkessä, mutta paikkoja on tulossa lisää ja se on oikea suunta. Turvakodeille annettavan määrärahan suuruus riippuu valtion budjetista.

Viesti budjetista päättäville on varsin yksinkertainen: rahoituksen määrän on noustava, jotta turvakotiverkostoa saadaan kasvatettua ja Suomi pystyy pitämään kiinni niistä kansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista, joihin se on sitoutunut. Viesti lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle on sekin yksinkertainen: älä jätä apua hakematta, sinulle järjestetään paikka turvakodista ja saat sieltä korkeatasoista palvelua.

Turvakotipalvelut Suomessa, video, 2’39”

Turvakotipalvelut Suomessa 2015, THL:n tilasto

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *