Myönteisen muutoksen taustalla ovat vuonna 2015 ratifioitu ns. Istanbulin sopimus sekä samana vuonna voimaan tullut turvakotilaki.  Turvakotiin tulemisen kynnys on usein jo valmiiksi korkea, eikä kynnystä tule korottaa entisestään hankalilla hallinnollisilla esteillä. Näitä olivat ennen turvakotilakia muun muassa asiakasmaksut.

”Turvakotipalvelun tuottajan näkökulmasta turvakotilaki on ollut odotettua parempi ja sen käytäntöön paneminen on sujunut erittäin hyvin.”- Karola Grönlund, Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja

Apua tarvitseva pääsee turvakotiin aiempaa helpommin

Turvakotilain myötä turvakotipalvelujen järjestämisvastuu tuli THL:lle ja rahoitusvastuu toiminnasta valtiolle. Lain voimaantulon jälkeen lähisuhdeväkivaltaa tai väkivallan uhkaa kokeva ei ole tarvinnut erillistä lähetettä päästäkseen palveluun käsiksi. Turvakotipalveluihin ovat oikeutettuja kaikki palvelua tarvitsevat, riippumatta esimerkiksi siitä onko henkilöllä lapsia vai ei. Asiakkaat voivat käyttää tarpeen mukaan haluamaansa turvakotia eivätkä esimerkiksi kuntarajat ole palvelun saamisen esteenä.

”Valtionrahoituksen myötä turvakotipalvelut ovat maksuttomia kaikille asiakkaille ja turvakotijakson pituus määräytyy nyt tarpeen perusteella eikä enää sen perusteella miten pitkä maksusitoumus asiakkaalle on myönnetty kotikunnasta. Samalla on tapahtunut isoja harppauksia, jotka ovat johtaneet yhteneviin käytänteisiin ja toimintatapoihin sekä tasalaatuisempaan palveluun koko valtakunnan tasolla”- Marika Johansson, Porvoon turvakodin vs. esimies

”Turvakotipalvelujen saatavuus on selkeästi parantunut sekä yhdenvertaistanut kaikkien asiakasryhmien pääsyn turvakotiin. Ennen turvakotilakia maksusitoumuksia saivat lähinnä lapsiperheet.”- Marja-Leena Stenroos, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Turvakotipaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi, mutta perhepaikkoja tarvitaan yhä

Turvakotipalveluihin pääsyä on helpottanut myös turvakotiverkoston jatkuva laajentaminen. Turvakotilaki ja sen myötä lisääntyneet turvakotien perhepaikat ja turvakotiverkoston maantieteellinen levittäytyminen ovat tuoneet paremmin esille turvakotien todellista tarvetta.

Vuosien 2015–2018 aikana turvakotien asiakasmäärä on kasvanut noin 65 prosentilla, mutta samaan aikaan lähisuhdeväkivallan määrässä ei rikosuhritutkimuksen mukaan näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia.  Turvakotien asiakasmäärän voimakas kasvu ei siten näytä johtuvan turvakotia tarvitsevien määrän kasvusta, vaan siitä, että palvelua tarvitsevat pääsevät aikaisempaa varmemmin turvakotiin.

Saatavuuden parantamisen lisäksi myös kehitämme turvakodeissa tehtävää asiakastyötä ja turvakotipalvelun jälkeisiä palvelupolkuja jatkuvasti. Väkivaltaa kokeneen avuntarve ei pääty turvakotijaksoon.

Alueellisesti palvelun saatavuudessa on vielä eroja siten, että harvaanasutummilla alueilla pitkät matkat ovat haasteena ja toisaalta väkirikkailla alueilla lähimmät turvakodit ovat ajoittain täynnä.”- Marja-Leena Stenroos, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

THL:n ja turvakotien välinen yhteistyö luo erinomaiset edellytykset kehittämistyölle

Turvakotipalvelu on erityisen vaativaa palvelua monimuotoista väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneille asiakkaille. Palvelun pitää olla laadukasta, tietoon perustuvaa ja samoin kriteerein arvioitavaa kaikkialla Suomessa.

Turvakotienpalvelujen kansallinen kehittäminen tapahtuu THL:n ja turvakotipalveluntuottajien tiiviissä yhteistyössä. Lähtökohdat ovat hyvät, kun THL kansallisena tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena ja turvakodit paikalliset toimintaympäristöt hyvin tuntevina väkivaltatyön asiantuntijoina toimivat yhteistyössä samojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Turvakoti ei tarjoa ainoastaan väliaikaista turvaa, vaan myös aktiivisia toimia lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi. Tavoitteena on, että yhä useampi aikuinen ja lapsi voisivat turvakotijakson jälkeen jatkaa elämäänsä ilman väkivaltaa tai sen uhkaa.

Tänä vuonna jo 28 turvakotia tarjoaa yhdenmukaista palvelua eri puolilla Suomea lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseksi. Hyvän kehityssuunnan turvakotipalvelujen saatavuudessa ja riittävyydessä sekä palvelun laadussa tulee jatkua samansuuntaisena, jotta palvelu vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Turvakotilaki ja Istanbulin sopimus antavat tälle kehitystyölle tukevan selkänojan.

Lue lisää:

Turvakotien asiakasmäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2018

Turvakotien yhteystiedot

Lue lisää rikosuhritutkimuksesta

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *