Tutkimusrahoittajat vaativat tutkijoilta yhä useammin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisen tutkimustiedon tuottamista, joka vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan automaattisesti välity päätöksentekoon. Tutkijoilta odotetaan aktiivista osallistumista tutkimustuloksillaan päätöksentekoprosessiin. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu eri tavalla päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Samoin yliopistojen ja tutkimuslaitosten roolit painottuvat eri tavalla eri vaiheissa.
Tutkimuslaitokset osallistuvat lainvalmisteluun
Päätöksentekoprosessin ensimmäinen vaihe on ilmiön tuleminen yleiseen tietoisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ongelmana, jolle tulisi tehdä jotain. Toinen vaihe on tämän ilmiön nouseminen poliittiselle agendalle, esimerkiksi puolueen tai hallituksen ohjelmaan poliittiseksi tavoitteeksi. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävä tutkimus vaikuttaa kahdessa ensimmäisessä vaiheessa montaa eri kanavaa pitkin. Olennaista on se, että tutkimustuloksia tuodaan esille yleisölle ja päättäjille ymmärrettävällä tavalla. Anekdootin mukaan paksu ja kovakantinen tietokirja on vaikuttavuudeltaan parhaimmillaan juuri päätöksentekoprosessin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa.
Kun ilmiö on noussut julkisen keskustelun kautta poliittiselle agendalle, esimerkiksi hallitusohjelmaan, ongelman ratkaisemiseksi täytyy yleensä muuttaa tai tehdä uutta lainsäädäntöä. Päätöksentekoprosessin kolmas vaihe onkin lainvalmistelu. Siinä haasteena on valmistella yleensä sangen yleisen poliittisen linjauksen pohjalta hyvin yksityiskohtainen lakimuutos ongelman ratkaisemiseksi. Lainvalmistelu on vaihe, jossa tutkimuslaitoksilla on perinteisesti ollut vahva rooli. Osin tämä selittyy lainsäädännän ja järjestelmän tuntemuksella, mutta myös lainvalmisteluvaiheessa tarvittavan tutkimus- ja asiantuntijatiedon luonteella. Lainsäädäntöön ja sen vaikuttavuuteen liittyvien tarkkarajaisten selvitysten tarve korostuu lainvalmistelussa. Tämä vaatii erityisosaamisen lisäksi myös resursseja, jotka voidaan suunnata tarvittaessa nopeastikin lainvalmistelun tietotarpeiden mukaan.
Valiokunnat kuulevat tutkimuslaitosten asiantuntijoita
Neljäs vaihe alkaa kun lainvalmistelun tuottama lakiesitys lähtee eduskuntaan, missä se tulee ensin käsiteltäväksi valiokunnissa. Valiokunnat kutsuvat usein tutkimuslaitosten asiantuntijoita kuultaviksi lakiesityksistä. Tutkimustiedon vaikuttavuuden näkökulmasta lausuntojen tulisi pohjautua laajaan tutkimusnäyttöön, joka joudutaan usein kokoamaan tiukalla aikataululla.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen lakiesitys etenee äänestykseen, ja laki tulee voimaan. Tämän jälkeen seuraa vielä kaksi tärkeää päätöksentekoprosessin vaihetta: lainmuutoksen toimeenpano ja arviointi. Vaikutusten arviointia tehdään paljon myös yliopistoissa, mutta toimeenpanon tukeminen on ennen kaikkea tutkimuslaitosten kuten THL:n osaamista.
Tutkimustiedon käyttö ja sen vaikuttavuus ovat hyvin tunnettua ja tunnistettua päätöksentekoprosessin alku- ja loppupäässä. Isot tutkimushankkeet ja uudet tulokset nousevat usein julkiseen keskusteluun ja muovaamat politiikan agendalle nousevia asioita. Vastaavasti arviointitutkimukset kertovat toimenpiteiden ja uudistusten vaikuttavuudesta, ja voivat johtaa vanhojen keinojen hylkäämiseen tai uusien kehittämiseen. Sen sijaan tutkimustiedon vaikuttavuus päätöksentekoprosessin keskivaiheilla on vähemmän tunnistettua ja tunnettua, ainakin yliopistotutkijoiden keskuudessa verrattuna tutkimuslaitoksiin. Yleisen tason poliittinen linjaus saa sisältönsä lainvalmistelun prosessissa, jossa tutkimustiedolla on merkittävä rooli. Tämä vaihe on usein kriittinen uudistushankkeiden onnistumiselle, kuten sote-uudistuksen vaikeudet osoittavat.
Sofi-hankkeessa kehitetään tutkimuksen vaikuttavuutta
Suomen neljä tiedeakatemiaa ovat aloittaneet tiedeneuvonnan kehittämishankkeen, joka tähtää yliopistojen tiedeneuvonnan järjestelmän luomiseen. Sofi eli Science Advice Initiative of Finland -hanke pyrkii tiedeneuvonnan kehittämiseen. Edellä kuvatuista syistä yliopistojen tiedeneuvonta keskittynee juuri päätöksentekoprosessin alku- ja loppupään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. THL:llä on taasen pitkä kokemus isojen lainvalmisteluhankkeiden tutkimusperusteisesta tuesta, kuten parhaillaan sote- ja sosiaaliturvauudistuksen tukena.
Sosiaaliturvauudistus toteutetaan uudistuneella tutkimusperusteisella komiteavalmistelulla vuosina 2020-2027. THL:llä on merkittävä rooli komiteassa ja sen jaostoissa sekä komitean työtä tukevassa tutkimuslaitoksien tutkijoista kootussa tutkijaverkostossa. THL:n tutkijaverkosto on osa sosiaaliturvauudistuksen tueksi perustettua sisäistä asiantuntijaryhmää, jonka tehtävänä on tukea uudistuksen valmistelua. THL:n sisäinen asiantuntijaryhmä seuraa ja tukee uudistuksen valmistelua ja koordinoi THL:n asiantuntemuksen käyttöä sosiaaliturvauudistuksen toteuttamisessa.
Tavoitteena tutkimuksellisen tuen konseptointi
Tutkimusperusteinen komiteavalmistelu ja THL:n sisäinen asiantuntijaryhmä tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää tiedeneuvonnan järjestelmää isojen lainvalmisteluhankkeiden tarpeisiin. Tässä yhteydessä olemme havainneet suuren tarpeen kehittää uusia malleja tutkimustiedon käyttämiseen lainvalmistelussa. Lainvalmisteluhankkeiden tutkimuksellisen tuen konseptointi lisäisi asiantuntijoiden työn vaikuttavuutta ja resurssien tehokkaampaa allokaatiota. Samoin lainvalmistelun tiedeneuvonnan järjestelmä täydentäisi yliopistovetoisen Sofi-hankkeen tiedeneuvonnan järjestelmän kehittämistä.
THL:n sisäisen SOTU-asiantuntijaryhmän toiminnasta onkin tarkoitus aloittaa kehittämistyö ja pilotointi tiedeneuvonnan järjestelmän luomiseksi isojen lainvalmisteluhankkeiden ja uudistusten tarpeisiin THL:ssä. Pilotointityö on tarkoitus toteuttaa hyvinvointivaltion uudistamista tukevan INVEST Lippulaivahankkeen osana.
Kirjoitus on osa Puhetta vaikuttavuudesta -blogisarjaa.
Puhetta vaikuttavuudesta -sarjassa keskitytään THL:n toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Kirjoituksissa tarkastellaan vaikuttavuuteen liittyviä haasteita sekä esitellään vaikuttavuudessa saavutettuja onnistumisia.
Pasi Moisio on INVEST-lippulaivahankkeen johtaja ja sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja.