Uudet päättäjät paljon vartijoina – onnistumisia arjen mielenterveystyössä kunnissa

Koronapandemian pitkän aikavälin vaikutuksista on keskusteltu aktiivisesti. Katkos lähiopetuksessa on lisännyt eriarvoisuutta ja jo olemassa olevien mielenterveysongelmien kärjistyminen voi vaikuttaa pitkään. Tragediat ovat inhimillisiä, mutta myös taloudellisia.

Pandemia nosti poikkeuksellisella tavalla esiin erilaisten väestöryhmien tavoittamisen ja mielenterveysosaamisen vahvistamisen kaikissa kunnissa. Kohdennettuja toimia mielenterveysongelmista kärsivien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi oli kevääseen 2021 mennessä tehty jo 60 prosentissa Suomen kunnista. Tarve nuorten tukemiseksi tulee jatkumaan pitkään ja päättäjiltä kysytäänkin nyt kykyä katsoa kauaksi.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen (HYTE) jatkossakin kuntien tehtävänä

Sote-uudistus antaa tällä valtuustokaudella uudet raamit kuntapäättäjille. Keskeisistä ohjelmista esimerkiksi Valtioneuvoston periaatepäätös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi vuoteen 2030 ja Mielenterveysstrategia 2020–2030 lupaavat myös paljon.

Toimenpiteiden ja resurssien suuntaaminen edistävään, ehkäisevään ja kannattelevaan työhön ei tule olemaan helppoa, mutta yhteinen näkemys, muutostavoitteet ja seurannan tietopohja auttavat.

Kuntien HYTE-työ (kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen) on jatkossakin kuntien perustehtäviä elinvoiman edistämisen rinnalla. Seurakunnat, järjestöt ja yritykset ovat siinä kuntien tärkeitä kumppaneita. Yhteistyö on osoittautunut esimerkiksi Kuopiossa välttämättömäksi haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien kuntalaisten tavoittamiseksi ja tukemiseksi.

Tilannekuvasta koko kaupungin kehittämiseen

HYTE-sisältöjen painotukset ja lukuisten eri hankkeiden onnistumisen arviointi jää pitkälti kuntien luottamushenkilöiden päätettäväksi. Kuntien talousarviokehys ja konkreettisten toimenpiteiden onnistumisen arviointi tehdään osana vuosittaista ja valtuustokausittaista hyvinvointijohtamista.

Kuopion kaupunki on yksi Suomen WHO:n Healthy Cities -verkoston kaupungeista. Kuopiossa tavoitteiden asettamisessa ei tyydytä vain yhden palvelualueen vastuuttamiseen tai yhden kunnan hankkeeseen. Kuopion hyvinvointityön johtavia periaatteita ovat poikkihallinnollinen yhteistyö, ilmiölähtöisyys ja tiedolla johtaminen.

Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelman kehittämistavoitteet konkretisoidaan hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa. Kattava, mutta helposti omaksuttava hyvinvoinnin tilannekuva ja laajan asiantuntijaverkoston kanssa yhdessä koottu hyvinvointisuunnitelma tukevat oleellisesti päättäjien tärkeää työtä.

Luottamushenkilöillä tärkeä rooli vuoropuhelun käynnistäjinä

Tietoon pohjautuvalla päätöksenteolla on mahdollista saada aikaan vaikuttavuutta. Päätöksentekoon tarvitaan tiedon lisäksi aktiivista vuorovaikutusta ja vuoropuhelua.

Kuopiossa valtuuston 59 edustajaa tulevat pian hyväksymään tämän kauden strategian sitovat tavoitteet sekä talousarvion, jolla luodaan vuosittaiset toimeenpanon edellytykset. Päättäjillä on mahdollisuus edesauttaa päätöksillään ja aloitteillaan yhä vaikuttavampaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä.

Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelma rakentuu mielenterveyttä, osallisuutta ja turvallisuutta tutkitusti edistävien Hyvän elämän elementtien – elintapojen, kanssakulkijoiden, mielekkään tekemisen, toimeentulon ja hyvinvointia tukevan elinympäristön – ympärille. Hyvänä esimerkkinä yhteistyön vahvistumisesta yhteisten tavoitteiden eteen on Kuopion kaupungin uudistuva asukastoiminta, jonka toteuttajiksi on kutsuttu laajasti eri organisaatioiden toimijoita ja myös vapaaehtoisia.

Hyvinvointitiedon ja paikkatiedon yhdistäminen mahdollistaa toimenpiteiden kohdentamisen sinne, missä tarve on suurin. Viime kädessä asukkaiden kokemus on usein se kullanarvoisin tieto. Asuinalueiden yhteistä kehittämistä ja myös nuorten kanssa yhdessä toimimista tarvitaan vaikuttavaan arjen mielenterveystyöhön.

Kunnat voivat tehdä nuorten hyväksi paljon

Lähelle nuorten arkea tuotavien moniammatillisten opiskeluhuoltopalveluiden lisäksi hyviä ratkaisuja mielenterveyden edistämisestä on saatu esimerkiksi:

  • Gutsy Go -menetelmästä, jonka avulla koulut ja kaupungit voivat vahvistaa osallisuutta, luottamusta ja hyvinvointia yhteisöissä.
  • Nuorisotyöstä ja nuorten tavoittamisesta myös verkossa Discord-sovelluksen avulla.
  • Järjestöjen vertaistuesta ja tukipalvelusta Sekasin-chatissä.
  • Yhteisöllisestä hyvinvointityöstä Rovaniemen perusopetuksen vuosikellosta.
  • Lähiympäristöjen ja lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista koulu- ja kaupunkiympäristössä.

Edellä mainittuja kuntien hyviä ratkaisuja ja käynnissä olevia kansallisen mielenterveys strategian -hankkeita esitellään lokakuussa etäseminaarissa. Päättäjänä tulisin rohkeasti paikalle ja varmistaisin, että omassa kunnassa lasten ja nuorten arjesta löytyy mielenterveyttä vahvistavaa yhteisön tukea ja välittäviä aikuisia.

Lue lisää

Päättäjä ilmoittaudu mukaan 7.10. mennessä: Mt-strategian seminaari 11.10:  Kohti mielen hyvinvointia – menetelmiä nuorten mielenterveyden edistämiseen kunnissa.

Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelma

Terve kunta -verkostosta tukea kunnan hyvinvointijohtamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön

Teaviisari, Kuntajohdon tulokset perustaulukoissa 2021.

Appelqvist-Schmidlechner K, Tamminen N, Solin P: Nuorten kokema positiivinen mielenterveys perhetaustan mukaan. Tutkimuksesta tiiviisti 19/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *