Raskausaika vaikuttaa merkittävästi sikiön kehitykseen ja määrittää lapsen terveyttä koko elämänkulun aikana. Toimivilla äitiys- ja neuvolapalveluilla tuetaan äidin ja lapsen terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Kaikilla raskaana olevilla naisilla ja alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus neuvolapalveluihin Suomessa. Väestön moninaistuminen näkyykin hyvin selkeästi neuvolatyön arjessa.

Erityisesti turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten naisten ja perheiden kohtaaminen tuo aiempaa enemmän haasteita neuvolatyölle.

Naisen ja perheen tilanteeseen vaikuttavat kulttuuristen tekijöiden lisäksi niin yksilölliset taustatekijät, elinolot, tapahtumat lähtömaassa ja pakomatkalla kuin myös tilanne Suomessa. Eri kulttuureista tulevilla naisilla voi olla puutteellisesti tietoa omista oikeuksistaan sekä terveyteen, raskauteen ja synnytykseen liittyvissä asioissa. Myös palvelujärjestelmän vieraus aiheuttaa haasteita tarvittaviin palveluihin pääsyyn.

Neuvolassa tulee selvittää perusteellisesti äidin ja lapsen terveyteen vaikuttavat riskitekijät

Huonot elinolot ja hygienia, aliravitsemus sekä tartuntataudit ennen Suomeen tuloa voivat heikentää äidin ja sikiön terveyttä. Arviolta kolme neljästä turvapaikanhakijana tai pakolaisena Suomeen tulleesta henkilöstä on kokenut järkyttäviä tapahtumia kuten sotaa, fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa sekä kidutusta. Väkivalta tai sen uhka voi jatkua myös Suomeen tulon jälkeen, ja se on luonteeltaan usein naisen itsemääräämisoikeuksia ja seksuaaliterveyttä vaarantavaa. Eräs vakava naisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen vaikuttava väkivallan muoto on tyttöjen ja naisen sukuelinten silpominen (female genital mutilation eli FGM).

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaistaustaisten psyykkinen kuormittuneisuus, kuten masennus, ahdistus ja pelot, ovat yleisiä. Naisen psyykkinen kuormittuneisuus voi vaarantaa raskauden ja synnytyksen kulun kasvattamalla muun muassa keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen ja sikiön pienipainoisuuden riskiä. Myös toisen vanhemman psyykkiseen hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota neuvolassa, sillä molempien vanhempien psyykkinen kuormitus aiheuttaa haasteita vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa vaikuttamalla suoraan lapsen terveyteen ja kehitykseen.

Naisen ja perheen kokonaisvaltainen tilanne tulee aina selvittää huolellisesti neuvolapalveluissa

Vastaanotolla on tärkeää selvittää naisen terveydentilanne ja aikaisempi lisääntymisterveyshistoria, raskauden aikaiset ongelmat ja riskitekijät kuten FGM, mahdolliset psyykkiset ongelmat sekä tunnistaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat, esimerkiksi erilaisen väkivallan ja ihmiskaupan uhrit. Tilanteissa, joissa neuvolahenkilöstöllä ja asiakkaalla ei ole yhteistä kieltä, tulee aina käyttää ammattitulkkia. Asiakkaan viiveetön pääsy tarvittavaan hoitoon tulee varmistaa.

Neuvolakäynnit raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden lapsen ja vanhempien tilanteen arviointiin ja tarvittavan seurannan ja tuen tarjoamiseen. Työn tueksi on olemassa erilaisia menetelmiä, oppaita ja materiaaleja, joita kannattaa käyttää joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

Lisätietoa

Hakulinen T, Pelkonen M, Salo J & Kuronen K. Meille tulee vauva. Opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Saatavissa eri kieliversioita, ks. linkki.

Koukkula M & Klemetti R. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:1.

PALOMA-koulutus on maksuton, verkkopohjainen koulutuskokonaisuus. Se antaa hyvät perustiedot pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen.

Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (TERTTU) tulokset julkaistaan pian.

Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus -sivut THL:n verkkopalvelussa

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *