Vaikuttavaa terveydenhuoltoa ei synny sattumalta eikä vaikuttava opiskeluterveydenhuolto ilman opiskelijoiden osallistumista.

Vaikuttavuuden peruskivi on laadukas tieteellinen tutkimus, jonka avulla arvioidaan väestön terveyden nykytilaa ja erilaisten interventioiden vaikutusta siihen. Tähän tarpeeseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) käynnisti lähes 20 vuotta sitten Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen, tuttavallisesti KOTT-tutkimuksen. Sen jälkeen poikkeuksellisen laaja opiskelijoihin keskittyvä terveystutkimus on toistettu neljän vuoden välein. Viime vuonna sen toteutus siirtyi THL:n ja Kelan vastuulle (nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT), ja korona siirsi tutkimuksen toteutuksen tälle vuodelle.

Mitä terveydenhuollon vaikuttavuus tarkoittaa?

Terveydenhuollon vaikuttavuus on sanapari, joka ei välttämättä aukea maallikolle, mutta toistuu kaikissa poliitikoiden ja terveydenhuollon päättäjien juhlapuheissa. Tiivistettynä sillä tarkoitetaan sitä, että terveydenhuollon pitää pystyä tuottamaan sitä, mitä varten se on olemassa niillä resursseilla, jotka sille on annettu.

Vaikuttavuuden vaatimus tarkoittaa myös sitä, että meidän YTHS:llä tulee osata kohdistaa resurssit eli rahat, henkilöstö ja osaaminen niihin toimiin, joilla voidaan saavuttaa korkeakouluopiskelijoille terveyshyötyä, elämänlaatua ja opiskelukykyä. Se on opiskeluterveydenhuollon ”lopputuote”, joka puolestaan varmistaa yhteiskunnalle tulevaisuuden osaajat.

Konkreettisemman kuvan vaikuttavuudesta saa, kun katsoo KOTT-tutkimuksen tuloksia ja niiden kehittymistä esimerkkien valossa. KOTT-tutkimuksista YTHS:n työhön ovat nousseet mm. yksinäisyyden poistamiseen, ravitsemuksen parantamiseen ja liikunnan lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet.

  • Vuonna 2000 opiskelijoista 37 % ilmoitti kokevansa, ettei kuulu mihinkään ryhmään. Vuonna 2004 luku oli edelleen yli 30 %. YTHS:llä asiaan kiinnitettiin huomiota ja aloitettiin systemaattinen työ yksinäisyyden torjumiseksi ja opiskeluyhteisöjen kehittämiseksi yhteisöllisemmiksi. Vuonna 2016 luku oli pienentynyt 22 %:iin.
  • Tutkimustulokset ovat viime vuosina kertoneet opiskelijoiden paino-ongelmien yleistymisestä. 20 vuotta sitten ylipainosta kärsi 18 % opiskelijoista, vuonna 2016 luku oli yli 25 %. Tämän kehityksen seurauksena opiskeluterveydenhuollon palveluissa on tänä päivänä enemmän ravitsemusneuvontaa ja hyvän ravitsemuksen verkkokursseja. Lisäksi tänä vuonna starttaa YTHS:n digiravitsemus-palvelu, johon rakennetaan aluksi painonhallinnan ja aivoterveellisen ruoan kokonaisuudet.
  • Vuosina 2021–2022 YTHS keskittyy terveyden edistämisessä opiskelijoiden arkiliikunnan lisäämiseen. Edellisen KOTT-tutkimuksen mukaan joka kymmenes opiskelija ei harrastanut lainkaan kuntoliikuntaa ja 34 % kuntoili pari, kolme kertaa viikossa. Yli tunnin päivässä hyötyliikkuvia oli yliopisto-opiskelijoista 12 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 17 %. Erityisesti yliopistojen miesopiskelijoilla hyötyliikunta on vähentynyt vuoteen 2012 verrattuna. Seuraavien vuosien aikana näitä lukuja pyritään eri keinoin nostamaan.

Mahdollisuuksien ikkuna

Korkeakouluopiskelijat ovat poikkeuksellinen kohderyhmä. Toisaalta opiskelijat ovat nuoria ja terveitä aikuisia, joilla on lähtökohtaisesti melko hyvät eväät elämään. Toisaalta elämäntilanne on uusi, siihen kasaantuu paljon paineita, ja opiskelijan oma terveydenlukutaito ja kyvykkyys vaikuttaa omiin terveystottumuksiin voi olla puutteellinen.

Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy kuitenkin tärkeä mahdollisuuksien ikkuna: jos opiskeluaikana onnistutaan vaikuttamaan terveystottumuksiin ja vakiinnuttamaan terveelliset elämäntavat ja antamaan stressinhallinnan ja muun hyvän mielenterveyden ylläpitämisen työkaluja, voivat vaikutukset olla jopa ylisukupolvisia, eli hyvät terveystottumukset periytyvät opiskelijan omaan perheeseen.

YTHS:n yhteiskunnalta saama tehtävä on huolehtia korkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluista ja tuottaa niiden avulla opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä. Meidän on huolehdittava siitä, että palvelut kohdistetaan sinne, missä odotettavissa on vaikuttavuutta, ja siksi säännölliset selvitykset korkeakouluopiskelijoiden terveydestä ja elämäntilanteesta ovat niin tärkeitä.

Terveydenhuolto ei kuitenkaan pysty yksin tuottamaan väestölle terveyttä, vaan tarvitaan monialaista sidosryhmäyhteistyötä, joka kohdistuu erityisesti ennaltaehkäiseviin ja terveyttä edistäviin toimiin. Opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta tarvitaan siis tietoa siitä, miten opiskeluympäristöjen terveellisyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa ja minkälaiset toimet vaikuttavat eniten opiskelijoiden kokemaan hyvinvointiin. Näin saamme verkostoissa tapahtuvasta työskentelystä oppilaitosten, viranomaisten, muun terveydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa eniten irti. Ja ennen kaikkea opiskelija saa valtavan arvokasta palvelua, vaikka muuten ei asioisi YTHS:llä opintojensa aikana kertaakaan.

Kommentit

Vesa Jormanainen THL

18.03.2021 05:46

Erinomainen tiivistys ja näkemys

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *