Väkivallan ehkäisy on keskeinen osa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Pian on kulunut vuosi hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä ja alueilla on tehty työtä lähisuhdeväkivallan vastaisten toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Nyt päättyvän blogisarjamme ensimmäisessä osassa totesimme, että hyvinvointialueille tarvitaan lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit, jotta väkivaltaan voidaan puuttua monialaisesti, pitkäjänteisesti ja ennakoivasti.
Kansallinen lähisuhdeväkivaltakoordinaattoreiden verkosto käynnistettiin viime keväänä ja siihen nimettiin jäsenet kaikilta hyvinvointialueilta ja Helsingistä. Nyt, kun verkosto on ollut toiminnassa puoli vuotta, selvitimme THL:ssä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan tilaa hyvinvointialueilla. Peilaamme toimintatapoja ohjeisiin, jotka THL julkaisi viime vuonna kuntien ja hyvinvointialueiden väkivaltatyön organisoinnin tueksi.
Väkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden tilanne hyvinvointialueilla vaihtelee
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteet ovat kyselyn pohjalta erilaiset eri hyvinvointialueilla. Jokaiselle hyvinvointialueelle tulee nimetä väkivallan ehkäisyn vastuuhenkilö tai väkivallan vastaisen työn koordinaattori, todetaan THL:n julkaisemissa ohjeissa. Selvityksemme mukaan 75 prosentilla hyvinvointialueista työskentelee lähisuhdeväkivaltakoordinaattori tai muulla nimikkeellä väkivallan ehkäisyä koordinoiva henkilö.
Osa koordinaattoreista työskentelee määräaikaisesti tehtävässä esimerkiksi hankerahoituksella ja reilu puolet (58 %) kertoi työskentelevänsä kokoaikaisesti väkivallan ehkäisyyn liittyvissä tehtävissä. Osalla alueista väkivallan ehkäisyn koordinaattoria ei ole virallisesti nimetty eikä tehtävään ole käytettävissä juuri lainkaan työaikaa. Hyvinvointialueen kokoisessa rakenteessa väkivallan ehkäisyn koordinaattorin tehtävä on niin laaja, että siinä olisi tarpeen olla kokoaikainen työntekijä tai useampi osa-aikainen henkilö, joille koordinaatiotehtävä on jaettu.
THL:n ohjeiden mukaan turvallisuuden edistämisen osalta on tärkeää, että jokaiselle hyvinvointialueelle on nimetty lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä. Ehkäisytyöryhmän tehtävänä on muun muassa lähisuhdeväkivallan vastaisten toimenpiteiden suunnittelu, seuranta ja kehittäminen.
Toteuttamamme selvityksen mukaan hieman yli puolella (52 %) hyvinvointialueista on perustettu erillinen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä ja noin neljännes vastaajista (26 %) kertoi, että työryhmää ollaan perustamassa. Pienessä osassa hyvinvointialueita työryhmä toimii osana jotakin muuta ryhmää, kuten turvallisuustyöryhmää, ja muutamilla hyvinvointialueilla työryhmää ei ole lainkaan eikä sellaista ole toistaiseksi suunniteltu perustettavan.
Lainsäädäntöä kaivataan varmistamaan väkivallan ehkäisyrakenteet hyvinvointialueilla
Selvityksessä vastaajilta kysyttiin näkemyksiä siitä, tarvitaanko lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja torjunnan koordinaatioon tukea.
Hyvinvointialueiden lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit toivovat suunnitelmallisuutta ja yhteistä sitoutumista väkivallan vastaiseen työhön. Päättäjien ja johdon tuki sekä poikkihallinnollinen ja monialainen työ nähdään koordinaattorin tehtävän kannalta tärkeänä.
Työhön tarvitaan riittävästi aikaa ja pysyvämpiä henkilöstöratkaisuja. Tukea työhön tarvitaan myös kansalliselta tasolta. Lähisuhdeväkivaltakoordinaattorien kansallinen verkosto koetaankin tarpeelliseksi. Se mahdollistaa yhteistyön ja hyvien käytäntöjen jakamisen muiden alueiden kanssa.
Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallitus arvioi tällä hallituskaudella tarvetta säätää väkivallan vastaisen työn rakenteista lailla. Kaikkien vastaajien (100 %) näkemyksen mukaan lailla rakenteista säätäminen tukisi kansallisesta väkivallan ehkäisyä ja yhdenvertaisuutta eri hyvinvointialueiden välillä.
Kyselyyn vastaajat kantoivat huolta siitä, että nykyisessä taloustilanteessa hyvinvointialueet ja kunnat eivät tule resursoimaan väkivallan ehkäisyä, ellei se ole selkeämmin niille osoitettu lakisääteinen tehtävä. Yhdymme huoleen – THL on suosittanut jo vuosia lainsäädäntöä lähisuhdeväkivaltaan liittyvien rakenteiden ja velvollisuuksien selkeyttämiseksi. Väkivallan vastainen työ hyvinvointialueilla kaipaa tuekseen kansallista lainsäädäntöä, jotta väkivaltaa kokeneet saavat yhdenvertaista palvelua ympäri Suomen.
Blogisarjan muut osat:
Hyvinvointialueille tarvitaan nimetyt lähi-suhdeväkivaltakoordinaattorit
Alueellinen toimintasuunnitelma tukee lähisuhdeväkivallan ehkäisyä hyvinvointialueilla