Elämme koronapandemian vuoksi monessa suhteessa poikkeuksellisia aikoja. Samalla jotkin vanhat sitkeät vitsaukset ovat poikkeusoloissa korkeintaan pahentuneet. Lähisuhdeväkivallan kasvusta on koteihin jäämisen seurauksena saatu viitteitä ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Koronaolosuhteissa huoli väkivallan uhreista ja väkivallalle altistuvista lapsista on onneksi noussut yleiseen keskusteluun.

Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta olivat epidemian mittakaavalla elämää tuhoava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma jo ennen koronaa. Vuonna 2017 maailmalla kuoli 50 000 naista lähisuhdeväkivallan seurauksena. Heistä 22 kuoli Suomessa.

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa valtavat menetykset kansantalouksille sekä suorina terveydenhuollon kustannuksina että muina, esimerkiksi oikeusprosessin kustannuksina. American Journal of Preventive Medicinessa vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen perusteella on arvioitu, että yksin Yhdysvalloissa lähisuhdeväkivalta maksaa kaksituhatta miljardia dollaria aikuisten uhrien elinaikana pelkkinä terveydenhuollon kustannuksina.

Lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen on mahdollista, ja voi säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja sekä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Koronan aiheuttaman eristyksen aikana viranomaiset ja järjestöt ovat muistuttaneet, että apua on saatavilla ja läheisten sekä naapureiden hyvinvoinnin heikkenemiseen kannattaa kiinnittää huomiota ajoissa.

Viranomaisten tietotaitoa lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa ja erityisesti väkivallan kierteen katkaisemisessa on kuitenkin syytä edelleen kehittää. Käynnissä olevan kahdeksan EU-maan tutkimuksessa selvitetään väkivaltaan puuttuvien ensivasteen viranomaisten toiminnan esteitä sekä asenteita ja kehitetään työkaluja puuttumisen tehostamiseksi.

Miten väkivaltaan puuttumista voi parantaa?

Alustavien tulosten sekä aiemman tutkimuksen mukaan Suomessa on tehostettava erityisesti toistuvan väkivallan riskinarviointia, monialaista yhteistyötä sekä parannettava väkivallan dokumentoinnin laatua niin poliisissa kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Ammattilaiset tarvitsevat koulutusta sekä lähisuhdeväkivallan muotojen ja ilmiön tunnistamisen että puuttumiseen kehitettyjen työvälineiden osalta.

Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat lisäksi raportoineet, että Suomen tulisi lisätä naispoliisien määrää ja mahdollistaa rikostutkijoiden erikoistuminen lähisuhdeväkivaltatapauksiin, jolloin tutkinnan laatu paranisi ja uhri ohjattaisiin systemaattisesti tarvittaviin palveluihin.

Myös lähestymiskiellon käyttöä on tehostettava. Sitä pohtimaan on asetettu oikeusministeriön työryhmä. Lähestymiskieltojen hakeminen on Suomessa romahtanut sen jälkeen, kun menettely tuli maksulliseksi neljä vuotta sitten. Työryhmä arvioi myös sähköisen valvonnan keinoja kiellon tehostamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa lähestymiskieltoa rikkova voidaan määrätä erityislaajennettuun lähestymiskieltoon, jossa valvottavalle asennetaan jalkapanta. Laite antaa poliisille hälytyksen, jos valvottava menee kielletylle alueelle.

Väkivallan tekijöille tarvitaan lisää väkivallan katkaisemiseksi suunnattuja hoito-ohjelmia, ja niihin ohjaamista tulee esimerkiksi poliisissa esitutkinnan yhteydessä tehostaa.

Lisääntyvä ymmärrys muuttaa asenteita

Viime vuosina tutkimustieto lähisuhdeväkivallan haitallisista vaikutuksista on lisääntynyt. Myös julkinen keskustelu #metoo -liikkeen sekä viimeisimpänä koronan myötä on pitänyt aihetta pinnalla. Lähisuhdeväkivalta on tärkeä ymmärtää ensinnäkin vakavana kansanterveysongelmana, jotta sen uhreille turvataan asianmukaiset hoito- ja asiakaspolut palveluissamme.

Kun naisiin kohdistuva väkivalta tunnistetaan ­– eikä vain ulkopoliittisissa toimissa, vaan myös kansallisesti – ihmisoikeusongelmaksi, päästään vaikuttamaan myös sen juurisyihin, kuten yhteiskunnallisen epätasa-arvoisuuden rakenteisiin. Lisäksi viranomaisten kasvava ihmisoikeusosaaminen voi auttaa tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja kohdentamaan auttamis- ja tukitoimia paremmin.

Lisätietoa:

Lifetime Economic Burden of Intimate Partner Violence Among U.S. Adults. AJPM American Journal of Preventive Medicine.

IMPRODOVA – Improving Frontline Responses to High Impact Domestic Violence

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *