Hallitus on pian jättämässä eduskunnan käsiteltäväksi lakipakettia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi. Esitysluonnoksessa asiakkaan valinnanvapaudesta koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto rajataan valinnan vapauden ulkopuolelle. Sen sijaan äitiys- ja lastenneuvolapalveluja ei mainita valinnanvapautta koskevissa rajoituksissa.
Yksittäisistä lausunnoista on välittynyt kuva, että äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ajatellaan kuuluvan suoran valinnanvapauden piiriin.
Oma käsityksemme on, että äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tulee rajata valinnanvapauden ulkopuolelle.
Valinnanvapaus heikentää hoidon jatkuvuutta
Neuvolapalveluihin kertyy tietoa perheen tilanteesta säännöllisissä terveystarkastuksissa. Tietoa tarvitaan, kun lapsen ja perheen kokonaistilannetta, tuen ja avun tarvetta arvioidaan yhdessä perheen kanssa.
Tietoa ei kuitenkaan kerry eikä sitä pystytä hyödyntämään, jos vanhemmat, esimerkiksi pelätessään lastensuojelun toimenpiteitä, vaihtavat palvelujen tuottajaa ja toimipistettä vuoden välein.
Saman maakunnan eri toimipisteissä on toki pääsy kunkin asiakkaan sähköisen potilasjärjestelmän tietoihin, mutta tiedonkulku maakuntien välillä on jo toinen juttu. Neuvolan terveystarkastuksissa syntyy myös niin kutsuttua hiljaista tietoa, jonka kirjaaminen jää yleisluonteiseksi ennen kuin työntekijä tapaa perheen uudelleen määräaikaisen tarkastuksen jälkeen, vaikkapa lisäkäynnillä.
’Sukkulointi’ hidastaa avunsaantia
Valinnanvapaus antaa mahdollisuuden palveluissa ’sukkulointiin’. Tämä heikentää neuvolan edellytyksiä tunnistaa tuen tarve varhain ja tarjota tukea juuri sitä tarvitseville. ’Sukkulointi’ haittaisi myös lapsiperhepalveluiden monialaista yhteistyötä ja vaarantaisi palveluketjujen saumattoman toiminnan.
Terveydenhuoltolain ja valtioneuvoston asetuksen edellyttämä palveluja käyttämättömien tuen tarpeen tunnistaminen ei toteutuisi lain edellyttämällä tavalla tai tunnistamiseen tulisi viivettä. Avunsaannin viivästyminen voi olla kohtalokasta lapselle ja perheelle, ja hitaan reagoinnin seuraukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen.
Asiakassuhteet pilkkoutuvat
Suora valinnanvapaus rikkoisi pitkäkestoisia neuvolan asiakassuhteita, jotka edistävät luottamusta ja keskustelua perheen arkaluontoisista asioista kuten lähisuhdeväkivallasta. Perheet hyötyvät siitä, että sama terveydenhoitaja hoitaa perheen raskausajalta siihen asti, kunnes lapsi menee kouluun.
Tutkimusten mukaan pitkä asiakassuhde antaa vanhemmille parhaimman tuen ja auttaa selviytymiseen mm. erityistilanteesta, kuten esimerkiksi vanhemman sairastuessa masennukseen.
Lähipalveluperiaate vaarantuu
Valinnanvapaus vaarantaisi myös neuvolalle ja perheelle tärkeän lähipalveluperiaatteen. Kotikäynteihin kuluisi enemmän aikaa ja niitä tehtäisiin aiempaa vähemmän resurssisyistä.
Tutkimusnäyttö neuvolan kotikäyntien hyödyistä on vankka. Kotikäynneillä annettavalla ohjauksella ja neuvonnalla voidaan ehkäistä tapaturmia ja lasten kaltoinkohtelua sekä parisuhdeväkivaltaa. Kotikäynneillä on mahdollista myös tunnistaa varhaisen ja räätälöidyn tuen tarpeita.
Perhekeskusmalli rapautuisi
Lisäksi neuvolapalveluissa suora valinnanvapaus saattaisi rapauttaa Sipilän hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan kuuluvan perhekeskustoimintamallin.
Neuvolapalvelut ovat perhekeskustoimintamallin perusta, jonka ympärille muut lapsiperhepalvelut ja järjestöjen toiminta rakentuvat. Valinnanvapauden myötä vanhemmat eivät saisi parasta hyötyä palvelujen integroinnista ja monialaisesta työtavasta.
Neuvolapalvelujen kuuluminen suoran valinnanvapauden piiriin lisäisi myös väestön eriarvoisuutta palvelujen saannissa.
Lähes kaikki perheet asioivat neuvolassa. Ei ole kenenkään etu vesittää ja rapauttaa vaikuttavaksi todettua ja kansainvälisesti ainutlaatuista neuvolajärjestelmäämme.
Lue lisää:
Eeva Nykänen, Valinnanvapaus tulee – mutta milloin? THL-blogi 17.2.2017.
Martta October, Ehdotettu valinnanvapaus estäisi lapsiperheiden palveluiden integraation. THL-blogi 2.3.2017.