Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki) on lausuntokierroksella maaliskuun loppupuolelle saakka. Lausunnonantajien tehtävä on hankala, sillä lakiluonnos on vielä olennaisilta osiltaan keskeneräinen.

Keskeneräisyyden lisäksi lain vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että maakunnille ollaan jättämässä paljon liikkumavaraa muun muassa valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen, tuottajien hyväksymisehtojen ja korvausperusteiden määrittelyssä. Vaatii ennustajan taitoja arvioida, miten maakunnat, joita ei vielä ole olemassa, näitä valtuuksia käyttävät. Toteutuuko perustuslain edellyttämä alueellinen ja väestöryhmien välinen yhdenvertaisuus, kun keskenään hyvin erilaiset maakunnat alkavat rakentaa ja hallinnoida valinnanvapausjärjestelmiään? Vaikeuskertoimia lisää se, että aikataulu ja marssijärjestys, joissa maakuntien tulee käynnistää valinnanvapausjärjestelmänsä, ovat epäselvät.

Valinnanvapausjärjestelmien käynnistyminen

Lakiluonnoksen 72 §:n siirtymäsäännöksessä säädetään valinnanvapauspalvelujen tuottamisen aloittamisesta. Pykälä jättää paljon tulkinnanvaraa, eivätkä sen yksityiskohtaiset perustelut näyttäisi täysin vastaavan pykälän sisältöä, vaikka pykälä tosin on niin monitulkintainen, että tätä on vaikea varmuudella arvioida. Lisäksi pykälä jättää tärkeitä kysymyksiä auki. Tämä on ongelmallista, sillä vaikka tulkinnanvaraisuus on lainsäädännön olemukseen liittyvä seikka, tulisi siirtymäsäännösten olla yksiselitteisiä.

Monimutkaisesti muotoillun säännöksen sisällön voi tiivistää siten, että maakunnan on siirrettävä valinnanvapauden piiriin kuuluvat suoran valinnan palvelut sote-keskusten ja suunhoidon yksikköjen tuotantovastuulle viimeistään 1.1.2021. Maakunnan on otettava vastaan ilmoittautumisia sote-keskuksiksi ja suunhoidon yksiköiksi vähintään kuusi kuukautta ennen palvelujen tuotantovastuun siirtämistä, ja tehtävä päätös hyväksymisestä kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Maakunnan asukkaat voivat ilmoittautua sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön asiakkaiksi vähintään kaksi kuukautta ennen palvelujen siirtämistä niiden tuotantovastuulle.

Hallittu käynnistyminen

Säännöstä voi tulkita ainakin kahdella tavalla. Sen voi tulkita tarkoittavan, että maakunnalla on mahdollisuus käynnistää valinnanvapausjärjestelmä hallitusti siten, että suoran valinnan palvelujen tuottaminen alkaisi maakunnassa samanaikaisesti tiettynä maakunnan päättämänä ajankohtana ennen vuotta 2021. Maakuntavaltuusto voisi päättää toimintansa aloittamisen, eli 1.3.2018 jälkeen ajankohdan, jolloin tuotantovastuu siirtyisi sote-keskuksille ja suunhoidon yksiköille ja valmistella vastuun hallittua siirtoa. Ennen tuotantovastuu siirtämistä maakunta määrittelisi palvelustrategiansa ja -lupauksensa mukaisesti tuottajien hyväksymisehdot, -menettelyn ja korvausperusteet sekä suoran valinnan palvelukokonaisuudet ja -ketjut. Tämän lisäksi se yhtiöittäisi oman suoran valinnan palvelujen tuotantonsa, hyväksyisi tuottajat, ja tekisi niiden kanssa sopimukset. Maakunta myös varmistaisi, että jokainen asukas on listautunut jollekin palveluntuottajalle ja hoitaisi muut järjestelmän käynnistämisen edellyttämät toimet – ja tämän kaiken tehtyään siirtäisi tuotantovastuun sote-keskuksille ja suunhoidon yksiköille.

Hallitsematon käynnistyminen

Pykälä mahdollistaa kuitenkin myös vaihtoehtoisen tulkinnan, jota sen yksityiskohtaiset perustelut näyttäisivät tukevan. Tämän tulkinnan mukaan sote-keskukset ja suunhoidon yksiköt voisivat alkaa tuottaa palveluja heti 1.1.2019 tai milloin tahansa sen jälkeen. Tästä seuraa, että koska hyväksyminen on edellytys suoran valinnan palvelujen tuottamiselle ja tuottajien korvausjärjestelmä välttämättömyys, tulisi hyväksymisehtojen ja -menettelyn, korvausjärjestelmän ja muiden edellä mainittujen määrittelyjen olla valmiina hyvissä ajoin ennen kesäkuun 2018 loppua – eli vain kolmisen kuukautta maakuntavaltuustojen toimikauden alkamisen jälkeen. Vain siten tuottajilla olisi mahdollisuus ilmoittautua maakunnalle 1.7.2018 lähtien eli laissa vaaditut kuusi kuukautta ennen tuotantovastuun siirtymistä. Jotta maakuntien omistamat yhtiöt pääsisivät markkinoille heti uuden järjestelmän käynnistyessä, pitäisi yhtiöiden olla perustettuina viimeistään kesäkuussa 2018.

Esimerkiksi kuntaliitto on tämän tulkinnan mukaisesti hoputtanut kuntia aloittamaan yhtiöittämisen valmistelun, jotta maakuntien yhtiöt olisivat olemassa asiakkaiden alkaessa valita omia sote-keskuksiaan.

Jos jälkimmäinen tulkinta on oikea, maakunnille tulee kiire. Ja kiireessä harvoin syntyy hyvää jälkeä. Valinnanvapausjärjestelmän hallinnointi on uusi ja vaikea tehtävä ja olisi suotavaa, että järjestelmän käynnistäminen voitaisiin tehdä hallitusti ja huolellisesti. Se, että järjestelmän keskeisten toimintaedellytysten tulisi olla määriteltyinä vain kolmisen kuukautta maakuntavaltuustojen toimikauden alkamisen jälkeen, ei tätä mahdollistaisi. Kiireessä tehdään helposti huonoja päätöksiä, joiden korjaaminen myöhemmin on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *