Vammaispalvelulaki käytäntöön – miten varmistetaan sujuva siirtymäaika?

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Siihen on kirjattu siirtymäaika, jonka aikana ennen lain voimaantuloa vammaispalveluja saaneiden asiakkaiden päätökset tulee muuttaa uuden lain mukaisiksi.

Verkostoituvat vammaispalvelut -tilaisuudessamme nousi esiin huoli siitä, ehditäänkö siirtymäajalla tehdä uuden vammaispalvelulain mukaiset palvelupäätökset kaikille vammaisille henkilöille. Työmäärä on suuri, sillä vammaispalvelujen asiakkaita on noin 135 000. Yhdellä ammattilaisella voi olla useita satoja asiakkaita.

Työn aikatauluttaminen edellyttää hyvinvointialuekohtaista suunnittelua. Suunnittelussa on otettava huomioon, että siirtymäkauden aikana asiakkaan vanhat päätökset voidaan muuttaa uuden lain mukaisiksi asiakkaan omasta aloitteesta aina tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, kun vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää. Silloinkin asiakkaan on oltava mukana, sillä uudistunut laki edellyttää asiakkaan osallisuutta kaikissa asiakasprosessin vaiheissa.

Palvelupäätösten tekeminen on aikaa vievää asiantuntijatyötä. Esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnista päätöksentekoon ja palvelun alkamiseen kuluu työaikaa keskimäärin seitsemän tuntia. Selkeät, perustellut ja asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtyihin asiakassuunnitelmiin perustuvat päätökset voivat kuitenkin sujuvoittaa työtä ja vähentää oikaisuvaatimuksia.

Henkilöstön riittävyys muutosvaiheessa

Vammaissosiaalityön henkilöstön riittävyys on ollut puheenaihe jo useamman vuoden ajan (ks. esim. Kestilä ym. 2023). Sosiaalityöntekijät ovat olleet huolissaan siitä, miten muutokset vaikuttavat heidän työhönsä ja palvelujen laatuun. Käytännössä asiakassuunnitelmia on tehtävä jatkuvasti, jotta palvelupäätösten uusiminen siirtymäajan loppupuolella ei ruuhkaudu. On kuitenkin mahdollista, että uuden lain mukaiset päätökset voivat tulla voimaan vasta siirtymäajan päätyttyä.

Hallituksen esityksessä (HE 191/2022) on arvioitu, että uudistus voi vaatia lisää työvoimaa noin 80 sosiaalityöntekijän verran kolmen vuoden aikana. Osan kasvavasta työmäärästä voisivat tehdä sosiaaliohjaajat.

Miten muutoksia toteutetaan?

Vammaispalvelujen asiakkaille on ennen lakiuudistustakin yleensä sovittu palvelusuunnitelmien tarkistusajankohtia, joita voitaneen hyödyntää myös uuden lain mukaisten suunnitelmien laatimiseen. Uuden lain mukaisten palvelujen alkamisesta voidaan sopia jo hyvissä ajoin ennen siirtymäajan päättymistä. Asiakassuunnitelmaan voidaan kirjata, siirrytäänkö uuden lain mukaisiin palveluihin asiakkaan toiveesta jo ennen siirtymäajan päättymistä vai tehdäänkö se vasta siirtymäajan jälkeen. Hyvinvointialueella on hyvä sopia yhtenäisistä käytännöistä, joilla varmistetaan se, että päätökset tehdään asiakassuunnitelmissa sovituilla tavoilla.

Hyvinvointialueen vastuulla on toimiva kokonaisuus

Hyvinvointialueen tehtävänä on organisoida vammaispalvelujen asiakasprosessi siten, että jokaisen ammattilaisen osaaminen hyödyttää asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattilaisille on annettava mahdollisuus yksilölliseen harkintaan. Mahdollisia asiakastiimejä voidaan hyödyntää työn tukena, mutta lopullinen päätös kuuluu aina hyvinvointialueen delegointiohjeen mukaiselle viranhaltijalle. Hänen vastuullaan on varmistaa, että päätökset ovat sekä sisällöllisesti että menettelytavaltaan asianmukaisia.

Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa. Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme.