Vihapuheesta on tullut arkipäivää etenkin sosiaalista mediaa käyttäville. Internetin ja sosiaalisen median myötä vihapuhe on saanut uusia kanavia ja tullut entistä näkyvämmäksi. Samalla verkossa tapahtuva häirintä ja uhkailu ovat saaneet uusia muotoja. Sekä verkossa että muualla tapahtuva vihapuhe kumpuavat samoista tekijöistä, erityisesti yhteiskunnan rakenteista, ilmapiiristä ja ennakkoluuloista.

Pohjoismaisen selvityksen mukaan verkossa tapahtuva vihapuhe, häirintä ja uhkailu kohdistuvat naisiin ja miehiin lähes yhtä paljon. Eroa on kuitenkin siinä, millaista eri sukupuolten kohtaama häirintä on. Miehiin kohdistuva vihapuhe on usein uhkauksia ja loukkauksia, jotka liittyvät heidän ammattiinsa tai osaamiseensa. Naisiin taas kohdistuu verkossa todennäköisemmin seksistisiä ja seksuaalisia uhkauksia.

Seksistinen vihapuhe kohdistuu useimmiten naisiin

Seksistinen vihapuhe on loukkaavaa puhetta tai ilmaisua, joka levittää, lietsoo, edistää tai oikeuttaa vihaa sukupuolen perusteella. Sitä kohtaavat pääasiassa tytöt, naiset ja sukupuolivähemmistöt. Myös seksististä vihapuhetta voi kohdata missä vain, mutta erityisen vahvasti se leviää internetissä ja sosiaalisessa mediassa.

Seksistisen vihapuheen muotoja ovat muun muassa

  • uhrin syyllistäminen esimerkiksi raiskauksen tai seksuaalisen väkivallan yhteydessä (victim blaming)
  • huorittelu (slut-shaming)
  • nöyryyttäminen pilkkaamalla tai kritisoimalla toisen kehoa (body-shaming)
  • intiimien tai seksuaalisten kuvien jakaminen ilman lupaa
  • brutaalit ja seksualisoidut uhkaukset kuolemasta, raiskauksesta tai väkivallasta
  • ulkonäköön, seksuaalisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuolirooleihin liittyvät uhkaavat kommentit

Erityisen alttiita seksistiselle vihapuheelle ovat nuoret naiset, jotka kohtaavat sitä sekä verkossa että sen ulkopuolella. Myös julkisuudessa toimivat naiset, kuten poliitikot, toimittajat ja tutkijat ovat tyypillisiä seksistisen vihapuheen kohteita. Joidenkin tutkimusten mukaan heihin kohdistuu jopa kaksi kertaa enemmän häirintää ja uhkailua kuin miespuolisiin kollegoihinsa.

Seksistinen vihapuhe pyrkii muun muassa esineellistämään, vähättelemään toisen mielipiteitä ja taitoja sekä kontrolloimaan ja rankaisemaan tietystä käytöksestä poikkeamisesta. Se vaientaa tyttöjä, naisia ja sukupuolivähemmistöjä ja rajoittaa heidän sananvapauttaan. Näin ollen se kaventaa heidän toimintamahdollisuuksiaan yhteiskunnassa.

Seksistinen vihapuhe kumpuaa yhteiskunnan valtarakenteista ja sukupuolten välisistä valtasuhteista. Se on naisiin kohdistuvan väkivallan muoto ja syrjintää, joka on esteenä sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle.

Tasa-arvobarometri tuottaa uutta tietoa vihapuheesta

Tutkimustietoa vihapuheilmiön sukupuolittuneisuudesta ja seksistisestä vihapuheesta tarvitaan lisää. Tärkeää on myös tarkastella sellaista vihapuhetta, jossa yhdistyvät eri ominaisuuksiin liitetyt ennakkoluulot. Sukupuolen lisäksi ja sen kanssa samanaikaisesti vihapuheen perusteena voi olla myös muita ominaisuuksia, esimerkiksi kansalaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus.

Keväällä 2018 julkaistava Tasa-arvobarometri 2017 tuottaa uutta tietoa sukupuolen mukaan siitä, kuinka moni Suomessa asuvista on joutunut kahden viime vuoden aikana sukupuoleen liittyvän vihapuheen kohteeksi esimerkiksi työpaikalla, oppilaitoksessa, vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa. Lisäksi tietoa saadaan siitä, ovatko vastaajat vihapuheen vuoksi muuttaneet toimintaansa työpaikoilla tai oppilaitoksissa tai vähentäneet julkisilla paikoilla liikkumista tai sosiaalisen median käyttöä.

Tule mukaan #EmmeVaikene-kampanjaan

Nuorille suunnattu #EmmeVaikene-somekampanja voimaannuttaa toimimaan vihapuhetta ja hiljentämistä vastaan. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n toteuttama kampanja tuo esille vihapuheilmiön sukupuolittuneisuutta sekä jakaa tietoa ja toimintavinkkejä.

THL on mukana kampanjassa uudella, 13–18-vuotiaille nuorille suunnatulla #EmmeVaikene – Mitä on vihapuhe ja miten se liittyy sukupuoleen? -oppaalla, joka sisältää tietoa vihapuheesta ja sen vaikutuksista sukupuolinäkökulmasta. Oppaassa on ohjeita siitä, miten toimia kohdatessaan vihapuhetta sekä tahoja, joilta voi saada apua.

Lisätietoa:

Tietoa seksistisestä vihapuheesta, Sukupuolten tasa-arvo, THL

Tasa-arvobarometri uudistuu, STM:n tiedote 13.9.2017

Soronen, Sonja (2017) #EmmeVaikene – Mitä on vihapuhe ja miten se liittyy sukupuoleen? -opas. Helsinki: THL, Tasa-arvotiedon keskus.

#EmmeVaikene-kampanjan materiaalit ja ohjeet osallistumiseen

 

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *