Lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita ovat vanhempien ja lasten riittävä yhteinen aika, sujuva arki ja riittävä toimeentulo sekä vanhempien hyvä suhde ja keskinäinen tuki. Suomalaisissa perheissä on yleistä, että molemmat puolisot käyvät ansiotyössä, siksi lapsen saaminen luo uusia haasteita: miten jakaa lisääntynyt palkaton hoiva- ja kotityö?

Suomalaiset naiset kokevat miehiä useammin kantavansa kaksoistaakkaa eli päävastuuta kotitöistä kokopäiväisen ansiotyön ohella. Epätasainen työnjako kotona lisää riitelyä ja kasvattaa pikkulapsivaiheen eroriskiä. Jos eron sattuessa tulee riitaa lapsen asumisesta ja tapaamisesta, lapsen hoitamisesta enemmän vastannut vanhempi on vahvoilla. Käytännössä isän asema on usein heikompi, jos hän ei ole osallistunut lapsen hoitoon ennen eroa.

Uudistus tähtää lapsiperheiden hyvinvointiin ja sukupuolten tasa-arvoon isien vapaita lisäämällä

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on tehdä perhevapaauudistus, joka edistää lapsen edun toteutumista ja perheiden hyvinvointia sekä jakaa lapsenhoitovastuuta tasaisemmin vanhempien kesken lisäämällä isien perhevapaita.

Uudistuksen on tarkoitus tukea kaikenlaisia perheitä ja turvata lapselle yhdenvertaiset vapaat perhemuodosta riippumatta. Uudistuksen myötä perheiden arjen arvioidaan helpottuvan ja sukupuolten tasa-arvon työelämässä paranevan.

Uudistusta valmistellaan ns. Ruotsin mallin pohjalta: molemmille vanhemmille tulee samanpituinen vapaakiintiö (reilut 27 viikkoa), josta vain osan (11,5 viikkoa) voi siirtää toisen käytettäväksi ja jota voi käyttää siihen saakka kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Lisäksi raskaana olevalle tulee kuukauden mittainen vapaa ennen synnytystä. Uudistus pidentää ansiosidonnaisella päivärahalla korvattua vanhempainvapaakautta nykyisestä noin 1,5 kuukaudella.

Nykyisin isän vapaakiintiö on yhdeksän viikkoa, uuden perhevapaamallin mukaan kiintiö pitenisi lähes neljään kuukauteen. Suomen ja muiden pohjoismaiden kokemukset kertovat, että kiintiön säätämisen ja pidentämisen myötä isät ovat alkaneet pitää pidempiä vapaita. Kun esimerkiksi Islannissa säädettiin 2000-luvun alussa portaittain pitenevä isäkiintiö – ensin kuukauden, sitten kahden ja lopulta kolmen kuukauden mittainen – isien vapaat pidentyivät vastaavasti.

Minkälaisia seurauksia isien perhevapaiden lisääntymisellä voisi olla? Tutkimus kertoo, että perhevapaiden sekä palkattoman hoiva- ja kotityön tasainen jakaminen puolisoiden kesken on yhteydessä paitsi sukupuolten tasa-arvoon työelämässä, myös moniin hyvinvoinnin osatekijöihin perheen arjessa: isän ja lapsen suurempaan yhteiseen aikaan ja läheisempään suhteeseen samoin kuin puolisoiden keskinäiseen parempaan ymmärrykseen, parisuhdetyytyväisyyteen ja pienempään eroriskiin.

Isien vapaiden käyttö edistää tasa-arvoa kotona

Perinteisen sukupuolten työnjaon muuttaminen edellyttää, että isä ottaa itsenäisen lapsenhoitovastuun riittävän pitkäksi aikaa. Isän ja äidin kotona yhtä aikaa viettämä aika voi toki tukea perheen hyvinvointia, mutta helposti isä ottaa avustavan roolin äidin kantaessa päävastuun lapsen hoidosta.

Ruotsalaistutkimukset kertovat, että perhevapaan tasan jakaneet vanhemmat kokivat lapsen hoiva- ja kasvatusvastuun yhteisenä asiana ja työn ja perheen yhteensovittaminen sujui paremmin kuin niillä, jotka eivät jakaneet perhevapaita.  Pitkän perhevapaan pitäneet ruotsalaisisät tekivät muita enemmän kotitöitä ja osallistuivat aktiivisesti lapsen hoitamiseen myös vapaan jälkeen.

Isän suhde lapseen vahvistuu ja onnellisuus lisääntyy

Haastattelututkimukset pitkiä perhevapaita pitäneiden isien kanssa eri maissa kertovat, että perhevapaan aikana isän osaaminen ja itseluottamus lapsen hoitajana vahvistuu. Ottaessaan päävastuun lapsen hoidosta ja viettäessään valtaosan ajasta tiiviissä kontaktissa lapsen kanssa isä herkistyy lapsen tarpeille ja rytmille.

Isän ja lapsen suhteen koettiin ruotsalaistutkimuksen mukaan lähentyneen isän perhevapaan myötä, mikä näkyi esimerkiksi siinä että lapsi haki lohtua yhtä lailla isän sylistä.

Isän perhevapaalla on myönteisiä vaikutuksia myös isän omaan hyvinvointiin. Lapsen kanssa vietetty aika lisää isän onnellisuutta. Perhevapaa mahdollistaa isälle – aivan kuten äidillekin – tauon työelämästä.

Isät ovat kokeneet intensiivisen ja pitkän perhevapaan myönteisenä ja iloa elämään tuovana aikana, “keitaana” työelämän vaatimusten keskellä, mutta äitien lailla he myös väsyvät ja tylsistyvät ajoittain perhevapaalla ollessaan. Kun molemmilla puolisoilla on samoja kokemuksia, he ymmärtävät paremmin toisiaan.

Hoivavastuuta jakamalla parisuhdekin voi paremmin

Palkattoman kotityön ja hoivatyön tasaisempi työnjako puolisoiden kesken onkin yhteydessä parempaan parisuhteeseen. Epäoikeudenmukaiseksi koettu työnjako aiheuttaa puolestaan riitoja puolisoiden kesken.

Tanskalaistutkimus kertoo, että vanhempien eroriski on suurempi, jos isä ei pidä perhevapaata eikä osallistu jokapäiväiseen lastenhoitoon. Ruotsalaisisillä, jotka jälkeenpäin katuivat etteivät olleet pitäneet tarpeeksi vanhempainvapaata, oli enemmän tyytymättömyyttä parisuhteessa, vähemmän lapsia ja suurempi eroriski.

Perinteinen sukupuolten työnjako eli äidin päävastuu pienen lapsen hoidossa heikentää yhteishuoltajuuden todennäköisyyttä erotilanteessa. Isän pidemmän perhevapaan on puolestaan osoitettu olevan yhteydessä tiiviimpään kontaktiin lapsen kanssa myös eron jälkeen.

Perhevapaauudistusta viedään käytäntöön työpaikoilla ja perheissä

Onnistunut perhevapaauudistus voikin osaltaan parantaa lapsiperheiden hyvinvointia. Pidempi ansiosidonnainen vapaakausi turvaa lapsen ja vanhemman yhteistä aikaa toimeentuloa vaarantamatta. Isän pitkällä vapaakiintiöllä on myönteisiä vaikutuksia niin parisuhteeseen, isän ja lapsen suhteeseen kuin isän omaan hyvinvointiin. Hoivatyön tasaisempi jakaminen ehkäisee riitelyä ja eroriskiä, mikä on myös lapsen etu. Perhevapaauudistus antaa mahdollisuuksia, joiden toteutumista käytännössä on syytä tukea niin työelämässä kuin perheissäkin.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *