Monitoimijainen yhteistyö on kuin vuorovesi – se liikkuu, muuttuu ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Se voi olla voimavara, joka kantaa, tai este, joka pysäyttää.
Tuotimme Vuoroveto-hankkeessa esikyselyn, dialogien ja kehittäjäryhmien työn pohjalta sisältöluonnoksen verkkovalmennukselle, ja nyt jatkamme kehittämistyötä – siihen kutsumme sinutkin mukaan. Otamme tarkasteluun yhteistyön esteet, mutta myös sen valtavat mahdollisuudet – etsimme yhdessä ratkaisuja, jotta kukaan ei jää yksin.
Nykytila näkyväksi – esteet, jotka haastavat meitä
Tietosuoja, pirstaleinen tiedonkulku, epäselvät vastuut ja hierarkkiset asenteet nousivat esikyselyssä toistuvina yhteistyön haasteina. Kun tieto ei kulje tai sitä ei uskalleta jakaa, asiakas ja mahdollisesti myös työntekijä jäävät yksin. Kun vastuut ovat epäselviä, työ alkaa kuormittaa. Kun keskinäinen arvostus ja ymmärrys puuttuvat, yhteistyö ei kanna. Nämä eivät ole vain rakenteellisia ongelmia – ne ovat inhimillisiä kipukohtia, jotka vaikuttavat suoraan siihen, miten kohtaamme toisemme kaikessa yhteistyössä. Ilman selkeää kuvaa sudenkuopista emme voi edes aloittaa kestävämmän toimintatavan suunnittelua – saati varsinaisen muutostyön rakentamista.
Yhteistyön kivijalka – yhteiset rakenteet ja toimintatavat
Ilman yhteisiä rakenteita yhteistyö jää helposti henkilösidonnaiseksi. “Tunnen yhden kaverin siellä” ei riitä, kun tavoitteena on pitkäjänteinen ja vaikuttava työ. Tarvitaan selkeitä prosesseja, vuosikelloja, yhteisiä kirjaamiskäytäntöjä ja matalan kynnyksen kohtaamisia. Kun rakenteet tukevat, ihmiset voivat keskittyä siihen, mikä on tärkeintä – toisiinsa ja ihmiseen, joka tarvitsee apua ja tukea.
Yhteistyön inhimillinen ydin – kohtaaminen ja vuorovaikutus
”Kohtaaminen ei ole vain tapaaminen. Se on kuuntelemista, ymmärtämistä ja yhdessä olemista. Se on oikeasti nähdyksi ja autetuksi tulemista.” Esikyselyn vastauksissa korostui tarve dialogille, jossa jokainen tulee kuulluksi. Kasvokkain tapahtuvat tapaamiset, yhteiset kahvihetket ja epämuodolliset kohtaamiset rakentavat luottamusta. Luottamus on yhteistyön perusta. Kun tunnemme toisemme työtä ja toimintatapoja sekä koemme keskinäistä luottamusta, uskallamme kysyä, epäillä rakentavasti, jakaa ja tukea. Jos haluamme muuttaa asioita, meidän on oikeasti uskallettava kyseenalaistaa totuttua. Se vaatii meiltä aikuisilta ammatillista rohkeutta, uteliaisuutta ja uskallusta tarkastella omaa toimintaa.
Esikysely nosti pinnalle hierarkkiset asenteet. Meidän on pysähdyttävä tämän vakavan huomion äärelle ja ymmärrettävä, että asenteet ovat se maaperä, jolla toiminta ja rakenteet makaavat. Me aikuiset olemme luoneet nämä asenteet.
Yhteistyön suunnannäyttäjä – johtaminen ja mahdollistaminen
Johtaminen ei ole vain päätöksentekoa – se on suunnan näyttämistä, tilan antamista ja esimerkin tarjoamista. Hyvä johtaja luo psykologisesti turvallisen ilmapiirin, jossa uskalletaan kokeilla, epäonnistua ja oppia. Hän varmistaa, että tarvittavat näkökulmat tulevat näkyviksi ja että yhteistyö ei ole vain juhlapuhe, vaan arjen todellisuutta, jossa yhteistyö ymmärretään inhimillisen hyvän, laadun ja resurssiviisauden edistäjänä.
Hyväkään johtaja ei kykene toimimaan yksin tai kantamaan koko yhteiskunnan muutospainoa. Paraskin johtaminen tarvitsee läpimenon: hyvät päätökset on puhkottava tunkkaisten ja toimimattomien, jopa haitallisten asenteiden läpi, jotta se, mitä teemme, voi muuttua.
Ihmislähtöisyys ja yhteinen tavoite
Asiakas ei ole prosessi – hän on ihminen. Ja niin olemme mekin. Kun lähdemme ihmisestä käsin, yhteistyö saa merkityksen. Yhteinen tavoite ei ole palvelun tuottaminen, vaan hyvinvoinnin rakentaminen yhdessä. Tämä vaatii rohkeutta ylittää rajoja, kykyä nähdä kokonaisuuksia ja halua ymmärtää toisen näkökulmaa. Erilaisista näkökulmista muodostuu jotakin yhteistä ymmärrystä. ”Ihmisyyden käsittelyn lisäksi on kyettävä näkemään ja ymmärtämään lasten ja nuorten kokemusmaailmaa, ja sitä maailmaa, jossa he elävät. Se voi erota merkittävästi siitä, miten me aikuiset asiat näemme.”
Yhteistyön tulevaisuus – osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen
Monitoimijainen yhteistyö ei ole taito, joka syntyy itsestään. Se vaatii yhteistä pohdintaa, itsereflektiota, sopimista, perehdytystä ja ennen kaikkea halua oppia. Lisäksi dialogitaitoja, systeemistä ymmärrystä, palvelumuotoilua ja kulttuurista sensitiivisyyttä. Mutta ennen kaikkea tarvitaan tahtoa – tahtoa tehdä yhdessä paremmin.
Vuorovedoin eteenpäin. Jokainen aalto, jokainen kohtaaminen, jokainen yhteinen hetki vie meitä lähemmäs yhteistyötä, jossa ihminen on keskiössä ja jossa jokainen työntekijä voi kokea olevansa osa jotain suurempaa. Rakennetaan yhdessä yhteistyön kulttuuri, jossa kuullaan, kohdataan ja kannetaan – vuorovedoin. Uskalletaan katsoa sitä, mitä ajattelemme, mitä sanomme ja mitä teemme täysin uusin silmin.
Vuorovedoin-hanke on EU:n osarahoittama. Hanke järjestää kansallisen etäPuimalan 27.8.2025 klo 9–12. Osallistu ja vaikuta verkkovalmennuksen sisältöön ja toteutukseen!
Lisätietoa ja ilmoittautuminen THL:n tapahtumakalenterissa