Hallitus antoi 8.3.2018 eduskunnalle esityksen laiksi valinnanvapaudesta. Mikäli esityksen sisältöön ei käsittelyn aikana tehdä muutoksia, se tarkoittaa asiakassetelin myötä myös neuvolapalvelujen eriyttämistä kahtaalle: julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Tällöin neuvolapalvelujen keskeisimmät periaatteet – yhdenvertaisuus, jatkuvuus, kokonaisvaltaisuus ja leimaamattomuus – murenevat.
Hallituksen esityksen mukaan maakunnan liikelaitos tuottaa neuvolapalvelut julkisina palveluina samalla tavalla kuten esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja sosiaalityön palvelut. Valinnanvapautta koskevan esityksen mukaan maakunta voi päättää asiakassetelin käyttöönotosta neuvolapalveluissa. Jos asiakasseteli otetaan käyttöön, maakunnan liikelaitoksen tulee tarjota seteliä kaikille ja asiakas voi päättää, ottaako hän setelin vastaan vai valitseeko hän mieluummin maakunnan liikelaitoksen tuottamat neuvolapalvelut.
Miten käy yhdenvertaisuuden? Valitsevatko asiakassetelin kenties ne, joiden lapsilla on joko sairauskuluvakuutus tai jotka pystyvät maksamaan sen osan saamistaan yksityispalveluista, jota asiakasseteli ei mahdollisesti kata?
Jatkuvuus on nykyjärjestelmän keskeisiä periaatteita
Tähän asti neuvolapalvelut on tarjottu kaikille perheille maksuttomasti. Kun palveluja käyttävät lähes kaikki perheet, ne koetaan leimaamattomiksi. Ajatus hyväosaisten perheiden ongelmattomuudesta on kestämätön ajatellen palvelujen kohdentamista, koska ennalta ei voida tietää, kuka tulee tarvitsemaan tukea ja hoitoa, milloin, millaista ja minkä verran. Palveluja käyttämättömien tuen tarvetta ei pystyttäisi tunnistamaan kuten terveydenhuoltolaki 1326/2010 edellyttää.
Kouluterveydenhuolto on hallituksen esityksessä rajattu kokonaan pois valinnanvapauden piiristä, mutta neuvolapalvelut ovat asiakassetelin myötä edelleen joiltain osin yksityistämisen uhan alla.
Tähän asti neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluja on kehitetty jatkuvuuden periaattein. Pyrkimyksenä on ollut, että samalla terveydenhoitajalla on ollut asiakassuhde samaan perheeseen mahdollisimman pitkään.
Huolellisesti toteutetut ja säännölliset lakisääteiset terveystarkastukset ja niiden aikaansaama luottamus ja tuttuus mahdollistavat tutkimusten mukaan lapsen ja koko perheen tuen tarpeiden laaja-alaisen ja varhaisen tunnistamisen sekä esimerkiksi arkaluonteisten asioiden puheeksi ottamisen.
Lapsen edun näkökulmasta tuen tarpeen tunnistamiseen ja avunsaantiin tulevat viiveet voivat olla kohtalokkaita.
Mille taholle sitten syntyy kokonaiskuva lasten ja vanhempien terveydestä ja perheiden hyvinvoinnista?
Arkaluonteiset ja vaikeat asiat voivat jäädä huomaamatta
Asiakasseteli muodostaa uhkan nykyisten neuvolapalvelujen kokonaisvaltaiselle työlle. Yksityiset palvelut tarkoittaisivat käytännössä paluuta lääketieteelliseen ja diagnoosilähtöiseen käytäntöön.
Yksityinen puoli ei välttämättä ota puheeksi vaikeita tai rankkoja asioita, kun pelätään, että asiakas ei tule uudestaan. Tuolloin ehkäisevissä palveluissa nyt aikaansaatu painotus perhelähtöisestä toiminnasta ja terveyden edistämisestä vähitellen näivettyisi. Perhelähtöinen toiminta perustuu sekä tutkimusnäyttöön vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin merkityksestä jälkeläisten terveydelle että terveyden edistämisen ja varhaisten interventioiden huokeuteen verrattuna korjaaviin palveluihin.
Kahdella eri järjestämistavalla eteneminen ei liene kovin perusteltua varsinkaan tilanteessa, kun lapsi- ja perhepalveluja ollaan samanaikaisesti integroimassa perhekeskuksiin osaksi maakuntien liikelaitoksia. Asiakassetelin myötä perhekeskukseen tulisi lisää uusia tuottajatahoja, mikä monimutkaistaisi palvelujen yhteensovittamista.
Hyvin toimivaa järjestelmää ei kannata hajottaa
Olemmeko valmiit hajottamaan korkeatasoiset ja kansainvälisesti ainutlaatuiset neuvolapalvelut, jotka ovat tavoittaneet lähes kaikki perheet? Suomen alhainen äitiys- ja imeväisyyskuolleisuus perustuu pitkälti äitiys- ja lastenneuvoissa tehtyyn korkeatasoiseen hyvinvoinnin seurantaan, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sekä sairauksien ehkäisyyn. Erittäin hyvä rokotuskattavuus on neuvolan terveydenhoitajien rokotustoiminnan ansiota. Lisäksi tiedetään, että terveydenhoitajatyöhön perustuvat neuvolapalvelut ovat huokeita palveluja verrattuna yksityislääkärikäynteihin tai korjaaviin palveluihin.
Neuvola pystyy antamaan perheille apua ja tukea, mutta sen lisäksi toimivat hoito- ja palveluketjut ja yhteinen työskentely eri ammattiryhmien kesken varmistavat kokonaisuutena parhaan mahdollisen avun perheiden monimuotoisissa ongelmissa.
Maakunnan liikelaitokseen kootut lapsi- ja perhepalvelut ovat nimenomaan se tervetullut kehityssuunta, jonka avulla palvelut saadaan nykyistä paremmin vastaamaan väestön tarpeita, ilman viivettä avunsaannissa. Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola on tätä päivää ja tutkimusnäytön perusteella yhdistelmätyö edistää avunsaantia ja asiakastyytyväisyyttä.
Neuvolapalvelujen sisällön tulee olla ajantasaista ja laadukasta perustuen tutkimusnäyttöön ja palveluja tulee jatkuvasti kehittää. Hyvin toimivaa, nykyistä palvelujärjestelmää ei kannata kuitenkaan kokonaan hajottaa. Asiakasseteli tulee rajata pois neuvolapalveluista!