Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen edellyttää laaja-alaista yhteistä työtä. Sote-uudistuksessa monialaisen yhteistyön varmistaminen kuuluu keskeisiin huomioitaviin asioihin. Kuntien ja hyvinvointialueiden lasten ja perheiden palveluiden tulee muodostaa lapsi- ja perhelähtöinen kokonaisuus, joka edellyttää toimivia yhteistyörakenteita ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi myös järjestöillä on tärkeä rooli väkivallan ehkäisemisessä. Perhekeskusmallissa kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin monialainen yhteistyö tiivistyy myös väkivallan ehkäisemisessä, varhaisessa tunnistamisessa ja avun antamisessa.
Yli vuoden jatkunut koronakriisi on entisestään vahvistanut yhteistyön toimivuuden ja palveluiden saatavuuden merkitystä. Kriisi on heikentänyt palveluiden saatavuutta ja lisännyt lasten ja perheiden avuntarvetta. Koronakriisin jälkihoidossa on tarpeen vahvistaa vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kuritusväkivallan ehkäisemiseksi ja myönteisten kasvatuskäytäntöjen edistämiseksi.
Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat välineitä lapset ja nuoret paremmin huomioon ottavaan päätöksentekoon ja toimintaan. Arvioinnissa tärkeänä näkökulmana on lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuus ja se, miten sitä voitaisiin parantaa.
Lapsivaikutusten arviointien tekeminen on yleistynyt kunnissa, mutta vielä matkaa on siihen, että lapsivaikutusten arviointi on systemaattinen osa lapsiin ja nuoriin vaikuttavien asioiden valmistelua kaikissa kunnissa. Toimintakulttuuri ja käytännöt muuttavat tietoisuutta hitaammin.
Väkivalta ei ole mikään luonnonlaki
Lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan ehkäisemistä haittaa merkittävästi se, että väkivallan loppuminen saatetaan nähdä hankalana tai mahdottomana. Esimerkiksi koulukiusaamiseen ja muuhun lasten keskinäiseen väkivaltaan saatetaan suhtautua jonkinlaisena luonnonlakina, jota on mahdotonta saada loppumaan.
Vaikka muutoksen aikaan saaminen voi olla vaikeaa, niin se ei silti ole mahdotonta. Varmaa on, että jos etukäteen luovutetaan, niin muutosta ei saada aikaan ja väkivalta jatkuu.
Helmikuussa julkaistun kansallisen lapsistrategian yhtenä keskeisenä viestinä on jokaisen lapsen ehdoton oikeus elämään ja suojeluun kaikilta väkivallan muodoilta. Lapsistrategia on merkittävä lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon väline. YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa kansallisen lapsistrategian sitomista alakohtaisiin, kunnallisiin ja alueellisiin strategioihin.
Lapsistrategia linkittyy vahvasti marraskuussa 2019 julkaistuun Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä. Tälle suunnitelmalle on juuri julkaistu konkreettisia toimia sisältävä toimeenpano- ja viestintäsuunnitelma ja uudet verkkosivut.
Työn ydinviestejä ovat:
- jokaisen lapsen ja nuoren oikeus väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen
- kaikkea lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan ja pitää ehkäistä
- lapsi ja nuori voi selvitä vaikeastakin tilanteesta hyvään elämään, jos hän saa riittävää tukea.
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää väkivallan torjunnassa
Lapsiin kohdistuva väkivalta on monilta osin rajat ylittävää. Esimerkiksi seksuaaliväkivalta ei pysähdy valtioiden rajoille. Suomi onkin aktiivisesti mukana lasten väkivallasta suojaamisen kansainvälisessä yhteistyössä. Tuoreessa WHO:n Euroopan alueen raportissa Väkivallaton lapsuus -suunnitelmatyö on nostettu esiin yhtenä esimerkkinä hyvästä kansallisesta työstä lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä ja haittojen minimoinnissa sekä lapsen oikeuksien edistämisessä.
Eurooppalaisissa yhteistyössä niin Euroopan neuvostossa kuin Euroopan unionissa kiinnitetään huomiota lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan ja edistetään yhteisiä keinoja torjua tätä.
Meillä on keinoja vaikuttaa – ei suljeta silmiä, vaan toimitaan yhdessä!
Kirjoitus on osa Väkivallaton lapsuus -blogisarjaa.
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa vuosille 2020−2025 on asetettu 93 kansallista toimenpidettä 0–17-vuotiaisiin kohdistuvan henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisystä. Laaja tutkimusnäyttöön perustuva käsikirja korostaa lapsen oikeuksia, osallisuutta, väkivallalta suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä sekä sen seurauksia, monialaista yhteistyötä ja väkivallan kohteeksi jo joutuneiden uhrien auttamista sekä tukea. Sisällössä otetaan huomioon myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret sekä joitakin ajankohtaisia erityiskysymyksiä.
Lue lisää
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vakivallaton-lapsuus-toimenpidesuunnitelma
Väkivallaton lapsuus 2020-2025 : toimeenpano- ja viestintä (STM 2021)