Koulu on kodin ohella yksi merkittävimmistä lapsen kasvuympäristöistä. Osallisuuden tunne on osa lapsen kokemaa hyvinvointia. Kun lapset ja nuoret saavat vaikuttaa koulun toimintaan, he kokevat tulevansa kuulluksi ja heidän motivaationsa paranee.

Lasten osallisuuden kokemuksia koulussa on tarkasteltu monissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Esimerkiksi vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn tulokset tuovat esiin monia mielenkiintoisia asioita lasten maailmasta: Kuusi prosenttia 4. ja 5. luokan oppilaista vastasi kyselyssä, että opettajat eivät ole koskaan kiinnostuneet siitä, mitä heille kuuluu. 58 prosenttia taas vastasi, että opettajat ovat joskus kiinnostuneita heidän kuulumisistaan.

Miksi osa lapsista ei koe olevansa tärkeä osa luokka- ja kouluyhteisöä? Entä miten tilannetta voisi korjata? Opettajat voivat tarkastella Kouluterveyskyselyn tuloksia yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaat voivat kertoa, mistä tulokset voivat viestiä. Heillä voi myös olla hyviä kehittämisideoita.

Päijät-Hämeessä on kehitetty toimintaa, jossa opiskeluhuoltoryhmä jalkautuu luokkiin. Työskentely pohjautuu vuosittaiseen Mitä kuuluu? -kyselyyn, johon kaikki oppilaat luokissa vastaavat. Kyselyn pohjalta luokanopettaja tai luokanohjaaja koostaa katsauksen luokan nykytilasta, mm. kuvauksen luokan vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tulokset käydään läpi yhdessä luokan oppilaiden ja opiskeluhuoltoryhmän kanssa, tarkastellaan nykytilannetta ja asetetaan yhteisiä tavoitteita. Toiminnan myötä päästään yhteisen tiedon, tavoitteen, tekemisen ja arvioinnin äärelle.

Tällä viikolla vietettävä lapsen oikeuksien viikko tarjoaa verkossa toiminnallisia tehtäviä, valmiita tuntisuunnitelmia ja oppimateriaaleja osallisuuden edistämiseksi kouluissa. Tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien tunnettuutta oppilaiden, opettajien ja kouluhenkilökunnan keskuudessa yhteisen tekemisen kautta.

Erityinen huomio lapsiin, joiden oikeuksien toteutuminen on erityisessä vaarassa

Lasten osallisuutta on perinteisesti kehitetty edustuksellisten osallisuusrakenteiden kautta, kuten oppilaskuntien hallitustoimintaa tai nuorisovaltuustotoimintaa kehittämällä. Perusopetuslaissa edellytetään, että koululla on oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

Jotta jokaisen lapsen osallisuus toteutuu, on kuitenkin tärkeää kehittää monenlaisia ja uusia tapoja osallistua. Tällä tarkoitetaan niin virallisia kuin epävirallisia, yhteisön ja yksilöiden osallistumisen tapoja. Samalla tulee tunnistaa olemassa olevien lasten osallisuuden muotojen rajoitteet.

Kun tavoitteena on jokaisen lapsen oikeuksien toteutuminen, erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin lapsiin tai lapsiryhmiin, joiden oikeuksien toteutuminen on erityisessä vaarassa. Näitä lapsiryhmiä ovat esimerkiksi yksinäiset tai kiusatut lapset, maahanmuuttajatausteiset lapset, vammaiset lapset, mielenterveyden häiriöistä kärsivät lapset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset.

Osallisuutta tulisi lähestyä laajempana kuin vain lapsen osallistumisena häntä koskevaan päätöksentekoon.

Osallisuuden tunne syntyy lapsen suhteissa niin ikätovereiden kuin aikuisten kanssa.

Oleelliseksi nousee kysymys, tunteeko lapsi olevansa yhteisöjensä arvokas jäsen. Vertaissuhteet, koulun ilmapiiri, luokkahenki ja koulun arjen käytännöt nousevat keskeisiksi lapsen osallisuuden tunteeseen vaikuttaviksi tekijöiksi.

Tästä syystä esimerkiksi kiusaamisen järjestelmällinen kitkeminen on osa sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat lapsen osallisuuden kouluyhteisössä. Kiusaamista ei tule nähdä yksilöiden välisenä vaan koko kouluyhteisön ilmiönä.

Tällä viikolla 19.–23.11.2018 vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa, www.lapsenoikeuksienviikko.fi.

Lisätietoja

Haavisto, Anne-Marie (2018) Mitä kuuluu? -opiskeluhuoltoryhmä jalkautuu luokkiin. Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä (pdf)

Kouluterveyskyselyn tuloksia

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *